Polyteekkari

”Kv-ISOhenkilö (eli isohenkilö) tarvitsee jonkun verran sosiaalisuutta, ennakkoluulottomuutta ja jonkinlaista kielitaitoa. Tosin vähäiselläkin kielitaidolla pystyy vaihto-opiskelijoita auttamaan”, tiivistää viime vuoden kv-isohenkilövastaava Mailiina Turanlahti hyvän kv-isohenkilön ominaisuuksia.

Siinä missä isohenkilöt auttavat suomalaisia opiskelijoita opiskelun ja opiskelijaelämän alkuun, kv-isohenkilöt auttavat ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaiseen teekkarikulttuuriin sopeutumisessa ja erilaisissa käytännön asioissa. Kv-isojen toimintaa koordinoi kv-isohenkilövastaava, joka toimii myös yhdyshenkilönä TKK:n ja ylioppilaskunnan välillä.

Kv-isoja haetaan joka kevät ja syksy, ja kaikki halukkaat pääsevät toimintaan mukaan. Ainoana edellytyksenä on kiinnostus kansainvälisyyteen. ”Useat kv-isot ovat olleet vaihdossa. Osa taas haluaa lähteä itse vaihtoon tai tutustua muihinkin kuin suomalaisiin TKK:lla”, Mailiina kertoo.

Vaikka halukkaita kv-toimintaan on ollut mukavasti, uusia innokkaita kv-isoja voisi Mailiinan mukaan olla vielä enemmänkin etenkin syksyisin. Viime syksynä TKK:lle saapui vajaa 170 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa ja nyt keväälle vajaa 70. ”Viime syksynä oli keskimäärin 3 vaihtaria per kv-iso, nyt tammikuussa oli melkein yhtä paljon isoja kuin vaihtareita”, Mailiina toteaa.

Vaihtariryhmiä muodostettaessa pyritään siihen, että mahdollisimman moni kv-iso on samalta osastolta kuin vaihtari. Kuitenkin kv-isojen toiveet kielistä, joita he haluaisivat vaihtareidensa kanssa käyttää, ovat etusijalla.

Yhden illan kestävässä koulutuksessa tuleville kv-isoille kerrotaan esimerkiksi millaista on olla vaihto-opiskelijana Suomessa ja mitkä ovat tärkeimmät asiat, joita vaihto-opiskelijoiden kanssa tehdään. Työnkuvaan kuuluu esimerkiksi vaihtarin hakeminen lentokentältä, asuntoon vieminen, ilmoittautuminen TKK:lla, pankkitilin avaaminen ja opiskeluun liittyvien käytäntöjen kertominen. Kv-ISOhenkilö -oppaassa käsketään myös pitämään hauskaa vaihto-oppilaiden kanssa. Hauskanpito onnistuu esimerkiksi vaihto-opiskelijoille järjestävissä tapahtumissa.

”Viime syksynä oli kaupunkikierros ratikalla ja Suomenlinnan reissu, viime vuoden tammikuussa baarikierros ja luistelua”, Mailiina kertoo. Alun perehdyttämisjakson jälkeen yhteydenpito vaihto-oppilaan ja kv-ison välillä riippuu vaihtarista ja kv-isosta. Yhteydenpitoa voi jatkaa vaikka koko loppuelämän, jos siltä tuntuu, tai sitten ei.

Isoilusta on uusien kokemusten lisäksi muutakin hyötyä – kv-isohenkilönä toimimisesta saa myös yhden opintoviikon vapaavalintaisiin kieliopintoihin sisällytettäviä opintoja.

Kysymyksiä kv-isohenkilötoiminnasta? Ota yhteys tämän vuoden kv-ISOhenkilövastaavaan Laura Turuseen: [email protected].




	Kansainvälisen isoilun lyhyt oppimäärä Erika Eerola ”Kv-ISOhenkilö (eli isohenkilö) tarvitsee jonkun verran sosiaalisuutta, ennakkoluulottomuutta ja jonkinlaista kielitaitoa. Tosin vähäiselläkin kielitaidolla pystyy vaihto-opiskelijoita auttamaan”, tiivistää viime vuoden kv-isohenkilövastaava Mailiina Turanlahti hyvän kv-isohenkilön ominaisuuksia. Siinä missä isohenkilöt auttavat suomalaisia opiskelijoita opiskelun ja opiskelijaelämän alkuun, kv-isohenkilöt auttavat ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaiseen teekkarikulttuuriin sopeutumisessa ja erilaisissa käytännön asioissa. Kv-isojen toimintaa koordinoi kv-isohenkilövastaava, joka toimii myös yhdyshenkilönä TKK:n ja ylioppilaskunnan välillä. Kv-isoja haetaan joka kevät ja syksy, ja kaikki halukkaat pääsevät toimintaan mukaan. Ainoana edellytyksenä on kiinnostus kansainvälisyyteen. ”Useat kv-isot ovat olleet vaihdossa. Osa taas haluaa lähteä itse vaihtoon tai tutustua muihinkin kuin suomalaisiin TKK:lla”, Mailiina kertoo. Vaikka halukkaita kv-toimintaan on ollut mukavasti, uusia innokkaita kv-isoja voisi Mailiinan mukaan olla vielä enemmänkin etenkin syksyisin. Viime syksynä TKK:lle saapui vajaa 170 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa ja nyt keväälle vajaa 70. ”Viime syksynä oli keskimäärin 3 vaihtaria per kv-iso, nyt tammikuussa oli melkein yhtä paljon isoja kuin vaihtareita”, Mailiina toteaa. Vaihtariryhmiä muodostettaessa pyritään siihen, että mahdollisimman moni kv-iso on samalta osastolta kuin vaihtari. Kuitenkin kv-isojen toiveet kielistä, joita he haluaisivat vaihtareidensa kanssa käyttää, ovat etusijalla. Yhden illan kestävässä koulutuksessa tuleville kv-isoille kerrotaan esimerkiksi millaista on olla vaihto-opiskelijana Suomessa ja mitkä ovat tärkeimmät asiat, joita vaihto-opiskelijoiden kanssa tehdään. Työnkuvaan kuuluu esimerkiksi vaihtarin hakeminen lentokentältä, asuntoon vieminen, ilmoittautuminen TKK:lla, pankkitilin avaaminen ja opiskeluun liittyvien käytäntöjen kertominen. Kv-ISOhenkilö -oppaassa käsketään myös pitämään hauskaa vaihto-oppilaiden kanssa. Hauskanpito onnistuu esimerkiksi vaihto-opiskelijoille järjestävissä tapahtumissa. ”Viime syksynä oli kaupunkikierros ratikalla ja Suomenlinnan reissu, viime vuoden tammikuussa baarikierros ja luistelua”, Mailiina kertoo. Alun perehdyttämisjakson jälkeen yhteydenpito vaihto-oppilaan ja kv-ison välillä riippuu vaihtarista ja kv-isosta. Yhteydenpitoa voi jatkaa vaikka koko loppuelämän, jos siltä tuntuu, tai sitten ei. Isoilusta on uusien kokemusten lisäksi muutakin hyötyä – kv-isohenkilönä toimimisesta saa myös yhden opintoviikon vapaavalintaisiin kieliopintoihin sisällytettäviä opintoja. Kysymyksiä kv-isohenkilötoiminnasta? Ota yhteys tämän vuoden kv-ISOhenkilövastaavaan Laura Turuseen: [email protected].