Teollisuus työllistää jälleen ensi kesänä suuren joukon teekkareita. Kaikki teekkarit eivät kuitenkaan mahdu tekniikan harjoittelu- ja työmarkkinoille yhtaikaa. Kesätyöjahdissa kannattaa olla skarppina, sillä työnantaja ei etsi vetelää tyyppiä, vaan taitavaa ja oma-aloitteista. Millaisia muita ominaisuuksia hakijoilta toivotaan?
Suurissa yrityksissä toimiala sanelee sen, minkä suunnan tekniikan taitajia yritys ylipäätään palkkaa. ”Me haemme ’oikeanlaisia’ opiskelijoita eli mieluiten sellaisia, jotka lukevat tietoliikennetekniikkaa ja joiden opinnot ovat loppuvaiheessa”, sanoo esimerkiksi Ericssonin rekrytoinnissa työskentelevä Sol-Britt Kärki.
”Aineyhdistelmä ei ole ehdottoman ratkaiseva” lieventää YIT-Yhtymän henkilöstöjohtaja Antero Saarilahti. ”Tietysti tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni harjoittelija tulisi myöhemmin YIT:lle töihin. Siksi pyrimme antamaan etusijan niille, joiden opinnot sopivat luontevasti YIT-konsernin toimintaan.”
”Suunnittelutehtävissä opiskelun kautta saadut tiedot ja taidot merkitsevät paljon”, muotoilee kehittämiskonsultti Leo Waltzer Helsingin Energiasta. Hänen mukaansa suuri merkitys on myös mahdollisella alan työkokemuksella. Valintaan vaikuttaa tietenkin työtehtävien rakenne: voimalaitosten vuosihuolloissa kesätyönteko on puhtaasti fyysistä käsillä tekemistä.
Henkilöstökonsultti Anne Berg ABB:ltä kertoo, että hakemuksista katsotaan ensin hakijalle sopivat paikkakunnat. Suurin osa tarjottavista työpaikoista on tavallisille työntekijöille, toimihenkilötason paikkoja on vähän. ”Sitten katsotaan tietenkin aineyhdistelmä”, toteaa Berg.
Tekniikan alan kesätöihin haetaan useimmiten vain Internetissä. Esimerkiksi ABB perustelee tätä sillä, että näin kaikille hakijoille taataan vastaus. ”Jos hakemukset tulisivat paperimuodossa, ne leviäisivät eri ihmisten työpöydille ja saattaisivat hukkua sinne”, sanoo henkilöstökonsultti Berg.
ABB, Nokia ja Sonera vakuuttavat, ettei heidän sähköisissä lomakkeissaan voi antaa ”väärää vastausta”, joka tiputtaisi hakijan kilvasta automaattisesti. Sellaista tuskin siis tapahtuu muidenkaan yritysten kohdalla.
Hakemuksissa kysytään monipuolisesti muun muassa henkilötietoja, opiskelualaa, työkokemusta ja kiinnostuksia. Persoonallinen esittäytyminen täytyy mahduttaa muutamille riveille. Vapaisiin ”kerro itsestäsi” -kenttiin kannattaa kuitenkin uhrata hetki, sillä niillä voi antaa itsestään toivotun vaikutelman.
”Hyvin muotoiltu ’aktiivinen’ hakemus erottuu tasaisessa hakijajoukossa edukseen”, toteaa Leo Waltzer Helsingin Energiasta.
Myös Ericssonin Sol-Britt Kärki sanoo, että teekkari voi parhaiten edistää omia mahdollisuuksiaan juuri kertomalla itsestään hakulomakkeen viimeisellä sivulla.
Heli Kärkkäinen Sonerasta neuvoo hakijoita kädestä pitäen: ”Suosittelemme, että hakija paneutuisi erityisesti Taidot-osioon, jossa haluamme tietää, onko hakijalla kokemusta esimerkiksi asiakaspalvelusta, projekti- tai ryhmätöistä tai millaisia valmiuksia hänellä on ohjelmoinnissa. Kaikkea tätä on voinut kertyä jo vaikkapa jonkin harrastuksen kautta.”
”Jaottelun selkeys on tärkeä asia”, toteaa Nokian e-recruiter Tytti Ryhtä. ”Silloin hakemuksesta löytyvät helposti työnteon kannalta oleelliset tiedot, esimerkiksi pääaine, opintorekisteriote ja mahdollinen aiempi työkokemus.”
Negatiivinen vaikutelma syntyy usein joko huolimattomuudesta tai liioittelusta. Ryhtä sanoo, että paljon käytetyt kliseet on syytä jättää pois. Omat vahvuudet kannattaa tietysti tuoda esiin, kunhan ne pitävät paikkansa.
”Hyvin vaatimaton opintomenestys johtaa helposti karsimispäätökseen, ja ainakin muutama tosi hyvä arvosana piristää ehdottomasti”, mainitsee YIT:n Saarilahti.
Nokian Ryhtä korostaa, että hakemus tulisi muotoilla nimenomaan kohdeyritystä varten: ”Ympäripyöreät, ’kaikille sopivat’ geneeriset hakemukset tuskin tekevät keneenkään vaikutusta.”
”Ehkä vähiten kiinnostusta herättää sellainen hakija, joka täyttää kenttiä niukasti”, kuuluu ABB:n Anne Bergin kommentti. Sen sijaan Berg ei ole vielä kohdannut työnhakijaa, joka olisi itsekehullaan nostanut niskakarvat pystyyn. ”Luotan suomalaiseen vaatimattomuuteen”, hän nauraa.
Työnantajat suhtautuvat henkilökohtaisiin yhteydenottoihin vaihtelevasti.
”Parin yhteydenoton jälkeen kannattaa jäädä odottelemaan kontaktia meidän suunnaltamme”, kehottaa Nokian Tytti Ryhtä.
”Suhtautuminen riippuu henkilöstä, mutta sanoisin, että sähköposti on ehkä paras tapa”, arvioi Anne Berg. ”Sähköpostiin kannattaa liittää heti mukaan CV-perustiedot. Muuten emme voi edistää asiaa ja joudumme kumminkin pyytämään niitä erikseen. Toinen vaihtoehto on tietysti soittaa kyseessä olevaan liiketoimintayksikköön.”
Joskus jalka oven välissä on paras keino päästä eteenpäin – uusien hakijoiden harmiksi. ”Aiempi työsuhde ABB:llä on helppo huomata hakemuksesta”, myöntää Berg. ”Toisaalta viime vuonnakin meillä oli esimerkiksi pelkästään keskushallinnossa kolme ensikertalaista.”
Soneran Heli Kärkkäinen kehottaa hakijoita maltillisuuteen vastauksen odottelussa. Kesätyöntekijöiden valinta ei ole rekrytoivan esimiehen ainoa vastuualue, vaan yrityksen toiminta pyörii kevättalvellakin normaalisti.
Mikäli hakija onnistuu tekemään vaikutuksen hakemuksellaan ja asiallisilla tiedusteluillaan, hänet kutsutaan haastatteluun. ”Tähän haastatteluun ei tarvitse mitenkään erityisesti valmistautua. Riittää että on oma itsensä”, kannustaa Kärkkäinen.
Juuri ilmestynyt Teekkarin työkirja esittelee kattavasti eri työnantajia. Useimmat näistä eivät ole kuitenkaan vielä esittäneet arvioita kesän 2003 työllistämismahdollisuuksista.
”Tarkkoja numeroita en voi vielä antaa”, sanoo Anne Berg ABB:ltä. Viime vuonna ABB otti kesäksi töihin satapäin harjoittelijoita tai diplomityöntekijöitä. Sillä on toimintaa yli 50 paikkakunnalla.
Sol-Britt Kärki ilmoittaa, että Ericssonille otetaan muutama uusi harjoittelija tai lopputyöntekijä. Helsingin Energiaan pääsee Leo Waltzerin mukaan saman verran kesätyöntekijöitä kuin viime vuonna. Teekkarin työkirja kertoo luvun olevan noin 45 henkeä, mukaan lukien haalari-, ammatti- ja diplomityöntekijät. Suuri työllistäjä Nokia ei kommentoi muuta kuin että ”kesätyöntekijöitä otetaan”.
Soneran ilmoituksen mukaan kesä 2003 näyttää normaalikesältä. Tämä tarkoittaa jopa satoja tekniikan alan kesäsijaisuuksia. Vuosi sitten 130 opiskelijaa palkannut YIT-Yhtymä arvioi ensi kesän työllistämismahdollisuutensa ”kohtuullisiksi”.
Mielikuvia vaikeasti lähestyttävistä suuryrityksistä ei kannata paisutella; niissäkin on töissä vain tavallisia ihmisiä. Lisäksi työhönottotilanteiden pelottava pukumies on yhä useammmin nainen.
Talouden näkymät ovat epävakaat, mutta toivoa ei kannata menettää. Teekkarin työkirjan tämänkertainen päätoimittaja Tiina Merikoski toteaa, että yritykset tarjoavat työpaikkoja myös ensi kesänä kohtuullisesti.
”Hakijoita on paljon, joten valintaan tarvitaan myös ripaus onnea”, muistuttaa Helsingin Energian Waltzer.
Teekkarin Työkirja on teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien sekä Tekniikan Akateemisten Liiton (TEK) yhteisprojekti. Tämänvuotisesta Teekkarin työkirjasta ilmenee hyvin, minkä pääaineiden opiskelijoita eri työnantajat hakevat. Teekkarin työkirja löytyy helposti TEKin verkkosivuilta osoitteesta www.tek.fi/tyokirja/