Äskettäin televisiossa esitettiin dokumentti, joka käsitteli maailmanlaajuista himmenemis-ilmiötä. Materiaali dokumentissa oli todella pelottavaa.

Maapalloa on usein verrattu kananmunaan. Sisällä on sula ydin, ja sitä ympäröi ohut kiinteä kuori. Jos analogiaan lisättäisiin vielä ilmakehä, saattaisi sopiva vertaus olla perinteinen maalattu pääsiäismuna. Tämän hyvin ohuen kalvon sisällä on ihmisen elinpiiri. Kokonaisuudessaan ihminen asuttaa noin viisi kilometriä paksua tilaa, joka ulottuu koko maapallon yli.

Jostain kumman syystä ei kuitenkaan näytä olevan paljonkaan väliä, minkälaisia myrkkyjä ja saasteita yhteiseen tilaamme työnnetään. Meret on perinteisesti nähty kätevänä kaatopaikkana kaikelle aina ydinjätteisiin saakka. Myös yhdyskuntajätteet on vielä viimeaikoihin saakka laskettu suoraan mereen. Tiheän asutuksen ympäröimät Pohjanmeri ja Itämeri ovat ainakin olleet maailman saastuneimpia meriä. Myös Kiinan ja Japanin väliset merialueet ovat huonossa kunnossa. Samaan aikaan näistä vesistä pyydetään kalaa ihmisten ruokapöytiin. Onneksi ainakin Euroopassa on viimein herätty vähentämään mereen laskettujen jätteiden määrää. Nähtäväksi jää, tuleeko vähennys liian myöhään Itämeren kannalta.

Ilmakehään syydettävien päästöjen vähentämistä ei sen sijaan ole vielä kunnolla edes aloitettu. Kioton sopimusta kuvaillaan sanoilla ’hyvä alku’, mutta alkua pidemmälle sillä ei juuri päästä. Tavoitteena on tietenkin ilmakehän kasvihuoneilmiötä kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen alentaminen. Arviot tulevasta lämpötilan noususta vaihtelevat laajalla skaalalla. Arvioita lämpötilan noususta sekoittaa vasta äskettäin havaittu ilmiö, kutsutaan maailmanlaajuiseksi himmenemiseksi. Vaikuttaa nimittäin siltä, että auringonvalon voimakkuus on teollisuuden ja liikenteen hiukkaspäästöjen myötä heikentynyt ympäri maailmaa. Todisteina ovat muun muassa haihtumiskokeet, joita on tehty vuosikymmenien ajan ympäri maailmaa. Aivan yksikertaisen peruskokeen sitkeä suorittaminen vuosikymmenestä toiseen näyttäisi avaavan länsimaailman silmät siihen, että olemmekin paljon pahemmin niin sanotusti ’lirissä’ kuin aikaisemmin luulimme.

Nykyisten mallien mukaan maailmanlaajuiseksi lämpötilan nousuksi on arvioitu kahdesta ehkä noin viiteen astetta vuosisadassa. Mallit ovat perustuneet monimutkaisiin laskelmiin ja havaittuihin ilmakehän muutoksiin. Nyt näyttäisi siltä, että ilmakehään samentavien partikkeleiden takia laskelmat ovat koko ajan olleet vinksallaan.

Viitteitä – mutta ei mitään varmoja todisteita – asiasta on saatu Euroopassa, joka on jo useana peräkkäisenä vuotena kärsinyt ennennäkemättömistä helteistä. On arveltu, että kansanterveyssyistä Euroopassa toteutettu hiukkaspäästöjen leikkaaminen lisää lämpötilaa nostavien päästöjen vaikutusta. Tutkijoiden mukaan himmentävien päästöjen eliminoiminen aiheuttaisi globaalin lämpötilannousun, joka saattaisi olla jopa huimat 10 astetta.

Dokumentissa esitettiin muutamia arvioita, mitä tapahtuisi, jos synkin arvio pitäisi paikkansa. Grönlannin jäätikkö sulaisi, Amazonasin sademetsä kuolisi pystyyn ja palaisi pois vapauttaen samalla ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia. Tämä tietenkin kiihdyttäisi kasvihuoneilmiötä entisestään. Lämpeneminen sulattaisi Siperian suot, joista vapautuisi valtavat määrät metaania, joka on monta kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Siperian soiden sulaminen vaikuttaa jo itse asiassa alkaneen. Ilmaston lämmetessä myös merivesi luonnollisesti lämpenisi. Pahimman arvion mukaan tämä johtaisi siihen, että myös merenpohjaan varastoitunut metaani vapautuisi ilmakehään. Vaikuttaa siltä, että ihmiskunnalla alkaa olla kiire. Kaikki keinot on käytettävä hyväksi lämpenemisen torjunnassa; myös ydinvoima. Ydinvoima jättää jälkeensä vaikeasti käsiteltäviä jätteitä, jotka ovat radioaktiivisia tuhansia vuosia, mutta hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen keinolla millä hyvänsä on ehdottomasti tärkein tehtävä, joka maailman valtioilla on.