Polyteekkari

Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä julkaisi 28.1.2005 tiedotteen opintotukeen kohdistuvista muutoksista. Esitetyillä muutoksilla pyritään lyhentämään opiskeluaikaa ja kohentamaan korkeakouluopiskelijoiden opintososiaalista asemaa.

Tiedotteessa kerrotaan opintolainan enimmäismäärän nousevan 1.8.2005 alkaen 300 euroon kuussa. Tällä hetkellä määrä on 220 euroa kuussa. TKK:n uudet opiskelijat saavat opintotukea 1.8.2005 alkaen 55 kuukauden ajan, ja opintolainaa voivat myös vanhat nostaa 300 euroa tukikuukautta kohden.

Ministeriö on kehittänyt porkkanaksi opintonsa 1.8.2005 jälkeen aloittaville verovähennysmallin, joka opinnot määräajassa (5+2 vuotta) suorittaneelle opiskelijalle tarkoittaa sitä, että hän voi vähentää 30 % lainan 2500 euroa ylittävältä osalta korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeisessä verotuksessa. Vähennys olisi käytettävissä tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 10 vuoden aikana.

Rajoittavana tekijänä on se, että opintolainaa saa vähentää vain 45 (5 x 9) kuukauden osalta. 45 x 300 = 13 500 euroa. Maksimissaan veroista saa vähennettyä 0,3 x (13 500 - 2500) = 3300 euroa. Vähennyksessä ei oteta huomioon lainan korkoa, vaan tämä jää opiskelijan maksettavaksi!

Verovähennysmallista tehtyjen laskelmien mukaan vain hyvin harvojen opiskelijoiden opintolainavähennykset olisivat suuremmat kuin kertyneet korot (laskettuna viiden prosentin korkotasolla inflaatiota huomioimatta). 5+2 vuoden määräaikaan on mahdollista saada vielä maksimissaan kaksi vuotta lisäaikaa (5+2+2), jos opiskelija suorittaa opiskeluaikana asevelvollisuuden, on opiskeluaikanaan isyys-, äitiys-, vanhempain- tai sairauspäivärahalla, saa työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

TKY ei vastusta suoranaisesti opintolainan ideaa osana opintotuen kehittämistä. Opintolainan verovähennysmalli esitetyssä muodossaan ei kuitenkaan houkuttele opiskelijoita riittävästi lainanottoon. Verovähennysmallin sisältö saattaa muuttua helmikuussa, kun lakiesitys tulee eduskunnan päätettäväksi.

Verovähennysmallin räikeimpiä epäkohtia

- Ei mahdollista osa-aikaista opiskelua ja opiskelijoiden työssäkäyntiä opintojen ohella.
- 2500 euron raja on liian korkea (TKK:lla lainaa otetaan vasta opintojen loppuvaiheessa).
- 30 % vähennysprosentti on liian matala (lainan korot syövät koko verovähennyksen).
- Malli on äärimmäisen monimutkainen niin opiskelijalle kuin hallinnolle (Kela ja verohallinto ovat antaneet kielteisen lausunnon).
- Mahdollistaako tutkintorakenneuudistus tarpeeksi joustavan opintojensuunnittelun?
- Opinnot voivat viivästyä itsestä riippumattomista syistä.
- Syrjii perheellisiä opiskelijoita, maahanmuuttajia ja tuplatutkinnon tekijöitä.
- Loppuuko järjestöaktiivisuus?
- Verovähennystä ei voi hyödyntää henkilö, jolla ei ole työtuloja valmistumisen jälkeen Suomessa.




	Opintolainan verovähennysmalli Timo Varjo, TKY:n hallituksen sopo-vastaava Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä julkaisi 28.1.2005 tiedotteen opintotukeen kohdistuvista muutoksista. Esitetyillä muutoksilla pyritään lyhentämään opiskeluaikaa ja kohentamaan korkeakouluopiskelijoiden opintososiaalista asemaa. Tiedotteessa kerrotaan opintolainan enimmäismäärän nousevan 1.8.2005 alkaen 300 euroon kuussa. Tällä hetkellä määrä on 220 euroa kuussa. TKK:n uudet opiskelijat saavat opintotukea 1.8.2005 alkaen 55 kuukauden ajan, ja opintolainaa voivat myös vanhat nostaa 300 euroa tukikuukautta kohden. Ministeriö on kehittänyt porkkanaksi opintonsa 1.8.2005 jälkeen aloittaville verovähennysmallin, joka opinnot määräajassa (5+2 vuotta) suorittaneelle opiskelijalle tarkoittaa sitä, että hän voi vähentää 30 % lainan 2500 euroa ylittävältä osalta korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeisessä verotuksessa. Vähennys olisi käytettävissä tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 10 vuoden aikana. Rajoittavana tekijänä on se, että opintolainaa saa vähentää vain 45 (5 x 9) kuukauden osalta. 45 x 300 = 13 500 euroa. Maksimissaan veroista saa vähennettyä 0,3 x (13 500 - 2500) = 3300 euroa. Vähennyksessä ei oteta huomioon lainan korkoa, vaan tämä jää opiskelijan maksettavaksi! Verovähennysmallista tehtyjen laskelmien mukaan vain hyvin harvojen opiskelijoiden opintolainavähennykset olisivat suuremmat kuin kertyneet korot (laskettuna viiden prosentin korkotasolla inflaatiota huomioimatta). 5+2 vuoden määräaikaan on mahdollista saada vielä maksimissaan kaksi vuotta lisäaikaa (5+2+2), jos opiskelija suorittaa opiskeluaikana asevelvollisuuden, on opiskeluaikanaan isyys-, äitiys-, vanhempain- tai sairauspäivärahalla, saa työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä. TKY ei vastusta suoranaisesti opintolainan ideaa osana opintotuen kehittämistä. Opintolainan verovähennysmalli esitetyssä muodossaan ei kuitenkaan houkuttele opiskelijoita riittävästi lainanottoon. Verovähennysmallin sisältö saattaa muuttua helmikuussa, kun lakiesitys tulee eduskunnan päätettäväksi. Verovähennysmallin räikeimpiä epäkohtia - Ei mahdollista osa-aikaista opiskelua ja opiskelijoiden työssäkäyntiä opintojen ohella. - 2500 euron raja on liian korkea (TKK:lla lainaa otetaan vasta opintojen loppuvaiheessa). - 30 % vähennysprosentti on liian matala (lainan korot syövät koko verovähennyksen). - Malli on äärimmäisen monimutkainen niin opiskelijalle kuin hallinnolle (Kela ja verohallinto ovat antaneet kielteisen lausunnon). - Mahdollistaako tutkintorakenneuudistus tarpeeksi joustavan opintojensuunnittelun? - Opinnot voivat viivästyä itsestä riippumattomista syistä. - Syrjii perheellisiä opiskelijoita, maahanmuuttajia ja tuplatutkinnon tekijöitä. - Loppuuko järjestöaktiivisuus? - Verovähennystä ei voi hyödyntää henkilö, jolla ei ole työtuloja valmistumisen jälkeen Suomessa.