Bravuurilistaltani löytyy muutamia herkullisia leivonnaisia. Pulla ei ole yksi niistä. Vaivaaminen vaivaa minua, enkä ole varma myöskään pullan lähettämästä sosiaalisesta signaalista.
Suomessa syödään kokouspullaa, kahvipullaa, ristiäispullaa, sunnuntaipullaa ja huoltoasemapullaa. Tuoreen pullan pyöräyttäminen kuuluu kansalaistaitoihin ja hyvän emännyyden määritelmään.
Muutama sunnuntai takaperin yritin leipoa pullia, mutta niistä tuli kiviä. Kerran sentään onnistuin: Vein Suomea maailmalle leipomalla pullaa kesävaihtarina Yhdysvalloissa. Jauhot olivat kyllä jotain vehnää tummempaa ja uunin Fahrenheit-asteikkokin meni arpomiseksi, mutta pullaa siitä tuli. Isäntäperheeni teini-ikäinen pikkusisko huudahti: ”I love all kinds of bread!”
Pulla on vahvasti tasa-arvokysymys. Nykyaikaisen naisen pitää tehdä tiedettä ja vääntää vehnäsiä, käydä töissä mutta silti pyyhkiä tiskipöytää. Vai pitääkö sittenkään? Enhän osaa keittää edes kahvia. Minusta ihminen voi olla kokonainen ja jopa suhteellisen perinteinen osaamatta leipoa pullaa.
Suorastaan suussasulava vaihtoehto ovat kaupan pakastealtaan korvapuustit.
2 kananmunaa
1,5–2 dl sokeria
1 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
2 pussia kuivahiivaa (tai 50 g tuoretta)
15 dl vehnäjauhoja
150 g margariinia
raesokeria
(voiteluun 1 kananmuna)
Tarvitset kulhon, leivinalustan, pullasudin, pellin ja leivinpaperia.
Lämmitä maito reilusti kädenlämpöiseksi (+42 astetta). Sekoita maitoon kananmunat, sokeri, suola ja kardemumma. Sekoita hiiva osaan jauhoja, tai jos käytät tuorehiivaa, kädenlämpöiseen maitoon. Kaada seos maidon joukkoon.
Lisää jauhoja vähitellen koko ajan vaivaten. Sekoita taikinaan lopuksi pehmeä margariini. Anna taikinan nousta leivinliinan alla lämpimässä ja vedottomassa paikassa noin kaksinkertaiseksi.
Leivo pikkupulliksi, pitkoiksi tai korvapuusteiksi. Kohota pullia vielä puoli tuntia leivinliinalla peitettynä. Voitele kananmunalla ja koristele raesokerilla. Paista 225-asteisessa uunissa 10–15 minuuttia (pitkot 20–30 min).