Oletko koskaan joutunut luokan eteen pitämään esitelmää, jota et yksinkertaisesti ole ehtinyt suunnitella ennalta ja jonka aiheesta et oikeastaan edes tiedä mitään? Olo voi tuntua tukalalta, kun yleisö pitäisi vakuuttaa asiasta, josta ei itsekään ole niin vakuuttunut. Moni ei tällaiseen tilanteeseen haluaisi koskaan elämänsä aikana joutua. Kuitenkin on olemassa marginaalinen joukko ihmisiä, jotka hakeutuvat improvisaation pariin tämän tästä ja jopa ihan vapaaehtoisesti. Kyse ei tietenkään ole ryhmästä, joka ei jaksaisi suunnitella esitelmiä vaan improvisaatioteatterista. Ja uskokaa tai älkää, myös improvisoiminen vaatii harjoitusta ja voi olla hauskaa.

Keväällä 2003 vanhat teekkarispeksiläiset Tommi Uimonen ja Jani Turku alkoivat koota ympärilleen ryhmää, jonka tarkoituksena oli laajentaa improvisaatioteatteria harrastuksena. Kipinä hommaan oli lähtenyt Teekkarispeksin järjestämiltä improvisaatiokursseilta ja lisäpotkua oli saatu seuraamalla kokeneempien improvisaatioteattereiden kuten helsinkiläisen Stella Polariksen esityksiä. Ryhmä haki muotoaan vuoden ajan säännöllisesti harjoitellen ja vihdoin syksyllä 2004 oli tullut aika antaa sille nimi ja astua ulos kaapeista yleisön eteen. 16-henkinen Vinkkeli improvisaatioryhmä muodostuu enemmän tai vähemmän aktiivisista speksiläisistä ja siinä on edustajia lähes kaikilta TKK:n osastoilta toista vuosikurssia suorittavasta aina väitöskirjaa aloittelevaan asti. 14 näyttelijän, yhden muusikon ja valomiehen yhteisenä tavoitteena on tehdä yleisölle esitys improvisoimalla.

Improvisaatioteatterissa ei onneksi kenenkään tarvitse tuntea myötähäpeää samalla tavalla kuin aikaisemmin kuvatussa esitelmänpitotilaisuudessa, sillä improissa yleisö on näyttelijöiden kanssa samalla puolella rakentamassa heidän kanssaan yhteistä tarinaa. Tavallisesta teatterista poiketen improvisaatioesitykset syntyvät paikan päällä ilman ennalta opeteltua käsikirjoitusta. Ne koostuvat usein lyhyistä tarinoista, joiden tekoa voidaan rajoittaa erilaisin tekniikoin esimerkiksi määrittelemällä kohtaus tehtäväksi käyttäen ainoastaan k-kirjaimella alkavia sanoja. Tekniikoita on satoja ja niihin voidaan liittää muun näyttelemisen ja hauskojen juttujen lisäksi myös laulua. Useissa tekniikoissa juuri yleisö on avainasemassa määrittelemässä esimerkiksi kohtauksessa esiintyvien henkilöiden taustoja tai tunnetiloja. Parhaassa tapauksessa sekä yleisö että esiintyjä nauttivat onnistuneesta tarinasta, mutta mikä improvisaatiossa on parasta, ei mokakaan ole paha juttu.

”Improvisaatioteatterin tekeminen on kuin hyppäisi tandemlaskuvarjohypyn. Hypätään tuntemattomaan kaverin kanssa yhdessä ja kun pelottaa täytyy vain luottaa kaveriin. Improssa maahan mätkähtäminen tosin ei ole pahasta vaan mokille voidaan nauraa yhdessä”, muotoilee Jani Turku. ”Ennen improkohtauksen alkua on mieli täynnä odotusta, kun ei tiedä mihin kohtaus päätyy. Pää on pidettävä tyhjänä ja vain kuuntelemalla vastanäyttelijää pystytään rakentamaan yhteinen tarina.”

Kokonaisen ja selkeän tarinan luominen onkin improvisaation vaikeimpia ja harjoiteltavimpia asioita. Näyttelijän on opittava hyväksymään myös vastanäyttelijöiden ehdotukset siitä mihin suuntaan tarina kulkee ettei koko kohtaus pääse kuolemaan. Yleisön seurannan kannalta on myös tärkeää että näyttelijät määrittelevät kohtauksen tilanteen ja keitä siinä esiintyvät henkilöt ovat. Kun harjoittelussa on edetty tarpeeksi pitkälle, voivat näyttelijät alkaa etsiä kohtauksiin erilaisia roolihenkilöitä fyysisen olemuksen ja puheilmaisun avulla. ”Improvisoiminen ei sinällään vaadi mitään edellytyksiä, muttei hyvistä näyttelijän taidoista ja nopeista hoksottimista ole haittaakaan. Lisäksi näyttelijän tulee tuntea omat rajansa ettei häkelly yllättävistä tilanteista lavalla”, Turku selittää.

Yleisöstä on hauskaa seurata näyttelijöiden selviytymistä lavalla, mutta mehukkainta ovat pienet nokkeluudet, jotka syntyvät kohtauksiin kuin itsestään. Tarinan loksahtaminen paikoilleen ja hetken mielijohteesta syntyvät laulut voivat toisinaan onnistua niinkin hyvin, että yleisö voi luulla kaiken olevan ennalta suunniteltua. Silloin on ryhmä onnistunut tavoitteessaan ja yleisö on tullut vakuutettua.


Improvisaatioryhmä Vinkkeli 2. marraskuuta klo 20–22 Sauna- baarissa (Eerikinkatu 27). Vapaa pääsy.