Syksykierre kielletty
Santeri Kontinen
Lentoretkemme alkoi hiukan takkuisesti, sillä lentokoneen siipiin oli yön aikana kertynyt huurretta. Jouduimme odottelemaan huurteen sulamista lentokentän kahviossa noin puoli tuntia, sillä huurre lentokoneen siivissä vaikuttaa koneen aerodynaamisiin ominaisuuksiin huomattavasti.
Kahviossa oli aikaa juoda sumppia ja katsella Helsingin ympäristön ilmailukarttaa. Karttaa hallitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman monikulmainen rajoitusalue, missä lentämistä säädellään voimakkaasti. Kartalta on myös havaittavissa muita ilmailuun liittyviä rajoituksia ja ohjeita. Tärkeimpiin kuuluvat niin sanotut ilmoittautumispisteet. Kun lentäjä saapuu ilmoittautumispisteeseen, lennonjohdolle ilmoitetaan koneen tunnus, ilmoittautumispisteen nimi ja suunta: ollaanko menossa kohti Malmia vai sieltä poispäin. Lentäessämme Malmilta poispäin, hiljattain lentolupakirjan saanut teekkari Tuukka Takala ilmoitti: ”Oscar Oscar Whiskey, Deger ulos.”
Kahvilassa tapasimme Tuukan lennonopettajan, joka oli sanomansa mukaan menossa lentämään ”temppua”, eli taitolentoa. Kahvion ikkunasta näimme myös ohi rullaavia lentokoneita. Erään lentokoneen ikkunoista oli havaittavissa leveiden hymyjen lisäksi, että kaikilla matkustajilla oli pelastusliivit. Tuukan arvion mukaan lentokone oli menossa Tallinnaan tai Tukholmaan. Noin puoli tuntia istuskeltuamme näytti siltä, että lentokoneen siivet olivat sulaneet sen verran, että turvallinen lentäminen oli mahdollista.
Koneena oli TKK:n kevytrakennetekniikan laboratorion omistama ja Polyteknikkojen ilmailukerhon (PIK) käyttämä OH-TOW. Konetta sanotaan myös Suhinuksi. Koneen tunnus on sanaleikki, sillä konetta käytetään kesäisin purjelentokoneiden hinaukseen Räyskälässä. Koska Tuukka oli päivän ensimmäinen lentäjä Suhinulla, oli hänen tehtävänään päivätarkastuksen tekeminen lentokoneelle. Tarkastuksessa Tuukka muun muassa liikutteli ohjainpintoja ja totesi, että ne toimivat moitteettomasti. Kaikki näytti muutenkin olevan kunnossa. Kapusimme siis koneeseen. Kojetaulussa huomasin kyltin jossa ilmoitettiin: ”Syöksykierre kielletty.”
Lähtövalmisteluja jatkettiin kuuntelemalla radiosta käsittämättömältä kuulostava englanninkielinen litania. Sepustuksesta selvisivät yksinkertaisilla koodisanoilla lentopaikan tärkeimmät säätiedot kuten tuulen suunta, sen voimakkuus ja pilvisyys. Säästä ei tällä kertaa ollut juurikaan huolta sillä keli oli todella loistava. Taivas oli ratkiselkeä ja tuulikin olematonta. Viimeisten tarkistusten jälkeen moottori käynnistettiin. Vielä aivan hetkeä ennen kiitotielle siirtymistä, lentokoneen moottoria käytettiin lyhyt aika korotetulla teholla, jotta varmistuttiin moottorin moitteettomasta kunnosta. Saatuamme lentoonlähtöselvityksen Malmin tornilta kiihdytimme täysillä kierroksilla sinitaivaalle.
Aikaisempi kokemukseni pienkoneista rajoittui myöskin PIK:n operoimaan nelipaikkaiseen Piperiin. Sekä PIK:n Piperissa että Suhinussa on täsmälleen samanlainen moottori. Koska Suhinu on kaksipaikkainen, oli Piperin ja Suhinun ero jotain samaan luokkaa kuin perhe- ja urheiluautolla. Suhinu on niin sanottu experimental-luokan ilma-alus. Suhinun kaltaisia lentokoneita ei ole valmistettu kuin yksi kappale Malmilla olevan yksilön lisäksi. Lisäksi Suhinun rakenteet on suurilta osin valmistettu muovikomposiiteista.
Varsinainen lentomme suuntautui Malmilta itään Porvoon suuntaan. Lennolla oli tilaisuus kokeilla koneen ominaisuuksia. Lyhyt ja jyrkkä nousu oli mahdollista koneen moottorista löytyvän ylimääräisen potkun ansiosta. Toisaalta potkua on syytäkin olla koneelle asetetun hinaustehtävän takia. Tottumattomasta myös lyhyt ja loiva syöksy tuntui aluksi arveluttavalta. Seuraavalla kerralla ajatukseen oli jo tottunut. Seuraavaksi Tuukka laittoi koneen sakkaamaan. Sakkauksessa lentokone lentää sellaisella nopeudella ja kohtauskulmalla, että siipien nostovoima ei riitä kannattelemaan konetta. Korkeutta oli riittävästi, joten maahan syöksymisen riskiä ei ollut. Sakkaus ei tuntunut mitenkään erityisen kamalalta: kone korkeintaan tärisi hiukan. Pian moottorin kierroksia oli kuitenkin syytä lisätä. Ennen takaisin Malmille suuntaamista kokeilimme vielä jyrkkiä kaartoja ja pakkolaskun harjoittelua.
Paluumatkalla kaartelimme hetken Porvoon öljynjalostamon lähistöllä. Tuukka tervehti yhtä lahdella odottavista tankkereista vaaputtamalla siipiä. Tuskinpa huomasivat. Seuraavan kerran siipiä Tuukka vaaputti, kun vastaan lensi Malmilta itään lentävä Cessna. Tuukka epäili, että lentokonetta ohjasi kahvilassa tapaamamme lennonopettaja. Ilmoittautumispiste lähestyi ja radioon ilmoitettiin: ”Oscar Oscar Whiskey, Deger sisään.” Kaupunkialueelle saavuttaessa turbulenssi lisääntyi. Turbulenssia syntyy helposti vaikkapa tummien peltojen ja asfaltin yläpuolelle. Korkeammalle ehtinyt aurinko oli jo lämmittänyt maaperää sen verran, että ilmakehä oli muuttunut rauhattomammaksi nousevien ilmavirtausten myötä. Vielä viimeinen kaarto ennen kuin Tuukka toi koneen kentälle.
PIK-23 SUHINU
Kaksipaikkainen hinauskone
- Maksimilentoonlähtöpaino 870 kg
- Maksimipolttoainemäärä 200 l
- Valmistusvuosi 1982
- Moottori Lycoming O-360-A4M
- Moottorin teho 180 hv (134 kW)
- Matkalentonopeus 180–190 km/h
(2000 jalan korkeudella, 65% teholla)
- Maksiminopeus 310 km/h
- Irroitusnopeus lentoonlähdössä n. 90 km/h
- Kynnysnopeus laskussa 110 km/h
- Maksimi toiminta-aika n. 5,5h
Tuukka Takala ja OH-TOW.
Kahviossa oli aikaa juoda sumppia ja katsella Helsingin ympäristön ilmailukarttaa. Karttaa hallitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman monikulmainen rajoitusalue, missä lentämistä säädellään voimakkaasti. Kartalta on myös havaittavissa muita ilmailuun liittyviä rajoituksia ja ohjeita. Tärkeimpiin kuuluvat niin sanotut ilmoittautumispisteet. Kun lentäjä saapuu ilmoittautumispisteeseen, lennonjohdolle ilmoitetaan koneen tunnus, ilmoittautumispisteen nimi ja suunta: ollaanko menossa kohti Malmia vai sieltä poispäin. Lentäessämme Malmilta poispäin, hiljattain lentolupakirjan saanut teekkari Tuukka Takala ilmoitti: ”Oscar Oscar Whiskey, Deger ulos.”
Kahvilassa tapasimme Tuukan lennonopettajan, joka oli sanomansa mukaan menossa lentämään ”temppua”, eli taitolentoa. Kahvion ikkunasta näimme myös ohi rullaavia lentokoneita. Erään lentokoneen ikkunoista oli havaittavissa leveiden hymyjen lisäksi, että kaikilla matkustajilla oli pelastusliivit. Tuukan arvion mukaan lentokone oli menossa Tallinnaan tai Tukholmaan. Noin puoli tuntia istuskeltuamme näytti siltä, että lentokoneen siivet olivat sulaneet sen verran, että turvallinen lentäminen oli mahdollista.
Koneena oli TKK:n kevytrakennetekniikan laboratorion omistama ja Polyteknikkojen ilmailukerhon (PIK) käyttämä OH-TOW. Konetta sanotaan myös Suhinuksi. Koneen tunnus on sanaleikki, sillä konetta käytetään kesäisin purjelentokoneiden hinaukseen Räyskälässä. Koska Tuukka oli päivän ensimmäinen lentäjä Suhinulla, oli hänen tehtävänään päivätarkastuksen tekeminen lentokoneelle. Tarkastuksessa Tuukka muun muassa liikutteli ohjainpintoja ja totesi, että ne toimivat moitteettomasti. Kaikki näytti muutenkin olevan kunnossa. Kapusimme siis koneeseen. Kojetaulussa huomasin kyltin jossa ilmoitettiin: ”Syöksykierre kielletty.”
Lähtövalmisteluja jatkettiin kuuntelemalla radiosta käsittämättömältä kuulostava englanninkielinen litania. Sepustuksesta selvisivät yksinkertaisilla koodisanoilla lentopaikan tärkeimmät säätiedot kuten tuulen suunta, sen voimakkuus ja pilvisyys. Säästä ei tällä kertaa ollut juurikaan huolta sillä keli oli todella loistava. Taivas oli ratkiselkeä ja tuulikin olematonta. Viimeisten tarkistusten jälkeen moottori käynnistettiin. Vielä aivan hetkeä ennen kiitotielle siirtymistä, lentokoneen moottoria käytettiin lyhyt aika korotetulla teholla, jotta varmistuttiin moottorin moitteettomasta kunnosta. Saatuamme lentoonlähtöselvityksen Malmin tornilta kiihdytimme täysillä kierroksilla sinitaivaalle.
Aikaisempi kokemukseni pienkoneista rajoittui myöskin PIK:n operoimaan nelipaikkaiseen Piperiin. Sekä PIK:n Piperissa että Suhinussa on täsmälleen samanlainen moottori. Koska Suhinu on kaksipaikkainen, oli Piperin ja Suhinun ero jotain samaan luokkaa kuin perhe- ja urheiluautolla. Suhinu on niin sanottu experimental-luokan ilma-alus. Suhinun kaltaisia lentokoneita ei ole valmistettu kuin yksi kappale Malmilla olevan yksilön lisäksi. Lisäksi Suhinun rakenteet on suurilta osin valmistettu muovikomposiiteista.
Varsinainen lentomme suuntautui Malmilta itään Porvoon suuntaan. Lennolla oli tilaisuus kokeilla koneen ominaisuuksia. Lyhyt ja jyrkkä nousu oli mahdollista koneen moottorista löytyvän ylimääräisen potkun ansiosta. Toisaalta potkua on syytäkin olla koneelle asetetun hinaustehtävän takia. Tottumattomasta myös lyhyt ja loiva syöksy tuntui aluksi arveluttavalta. Seuraavalla kerralla ajatukseen oli jo tottunut. Seuraavaksi Tuukka laittoi koneen sakkaamaan. Sakkauksessa lentokone lentää sellaisella nopeudella ja kohtauskulmalla, että siipien nostovoima ei riitä kannattelemaan konetta. Korkeutta oli riittävästi, joten maahan syöksymisen riskiä ei ollut. Sakkaus ei tuntunut mitenkään erityisen kamalalta: kone korkeintaan tärisi hiukan. Pian moottorin kierroksia oli kuitenkin syytä lisätä. Ennen takaisin Malmille suuntaamista kokeilimme vielä jyrkkiä kaartoja ja pakkolaskun harjoittelua.
Paluumatkalla kaartelimme hetken Porvoon öljynjalostamon lähistöllä. Tuukka tervehti yhtä lahdella odottavista tankkereista vaaputtamalla siipiä. Tuskinpa huomasivat. Seuraavan kerran siipiä Tuukka vaaputti, kun vastaan lensi Malmilta itään lentävä Cessna. Tuukka epäili, että lentokonetta ohjasi kahvilassa tapaamamme lennonopettaja. Ilmoittautumispiste lähestyi ja radioon ilmoitettiin: ”Oscar Oscar Whiskey, Deger sisään.” Kaupunkialueelle saavuttaessa turbulenssi lisääntyi. Turbulenssia syntyy helposti vaikkapa tummien peltojen ja asfaltin yläpuolelle. Korkeammalle ehtinyt aurinko oli jo lämmittänyt maaperää sen verran, että ilmakehä oli muuttunut rauhattomammaksi nousevien ilmavirtausten myötä. Vielä viimeinen kaarto ennen kuin Tuukka toi koneen kentälle.
PIK-23 SUHINU
Kaksipaikkainen hinauskone
- Maksimilentoonlähtöpaino 870 kg
- Maksimipolttoainemäärä 200 l
- Valmistusvuosi 1982
- Moottori Lycoming O-360-A4M
- Moottorin teho 180 hv (134 kW)
- Matkalentonopeus 180–190 km/h
(2000 jalan korkeudella, 65% teholla)
- Maksiminopeus 310 km/h
- Irroitusnopeus lentoonlähdössä n. 90 km/h
- Kynnysnopeus laskussa 110 km/h
- Maksimi toiminta-aika n. 5,5h