Vaikka viime vuosina lähtijöiden määrä onkin kasvanut, korkeakoulun huimat tavoitteet ovat vielä kaukana.



Kansainvälisessä strategiassaan TKK on asettanut tavoitteekseen, että peräti 75 prosenttia perusopiskelijoista kävisi opiskelujensa aikana ulkomailla joko opiskelemassa tai harjoittelemassa. KV-toimiston suunnittelijan Eeva Lyytikäisen mukaan tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Kasvu on kuitenkin ollut viime vuodet tasaista.

Pohjois-Amerikan vaihto-ohjelmista vastaava Maire Koskinen arvioi, että noin kolmannes teekkareista osallistuu tällä hetkellä ulkomaiseen vaihtoon. Tarkan määrän laskeminen on vaikeaa muuttuvien sisäänottojen takia. Kummankin mielestä ollaan menossa positiiviseen suuntaan.

Usea opiskelija mieltää vaihtoon lähdön isoksi rahalliseksi panostukseksi siitäkin huolimatta, että erilaisia tukia on haettavissa. TKK myöntää varsin suuria stipendejä vaihtoon lähtijöille ja tukee lukukausimaksuissa. Lyytikäinen arvioi, että teekkarien saamat tuet ovat Suomen parhaimmistoa.

Talouden ohella painava tekijä teekkareiden mielessä on valmistumisen pitkittyminen. Ongelma nousee esiin, mikäli kaikkia opintoja ei pystytä hyväksyttämään osaksi tutkintoa. Mahdollisen opinto-oikeuden rajaamisen vaikutuksia ei myöskään ole vielä ehditty analysoida.

Yleisiä teekkareiden kokemia esteitä ulkomaille lähtöön ovat myös työssäkäynti ja jo pitkälle edenneet opinnot.

Koskisen katse on jo tulevaisuudessa. Uutta tutkintorakennetta suunniteltaessa on pyritty ottamaan paremmin huomioon myös ulkomainen vaihto-opiskelu. Joustava moduulirakenne helpottaa ulkomaisten opintojen hyväksymistä osaksi tutkintoa. Samalla myös kynnys vaihtoon lähtemiseen madaltuu.

Vaihto-opiskelijoiden määrän kasvattamiseen ei kuitenkaan yksin riitä teekkareiden vaihtomahdollisuuksien parantaminen. Monissa vaihto-ohjelmissa edellytetään, että tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä on tasapainossa lähtevien määrän kanssa. Sen vuoksi tarvitaan tasokkaita englanninkielisiä ohjelmia ja opintokokonaisuuksia, joita Koskisen mukaan Teknillinen korkeakoulu jo tarjoaakin. Hänen mielestään englanninkielisten ohjelmien houkuttelevuus on vaihto-opiskelun avainasia.

Vaihtoon lähtevistä jopa puolet käy ulkomailla harjoittelemassa. Lyytikäinen kertoo sen olevan varsin poikkeuksellista ja teekkarien erikoispiirre. Tekniikan alalta harjoittelupaikkoja löytyy muita aloja paljon paremmin.

Perinteisesti valtaosa vaihto-opiskelijoista on suunnannut matkansa Eurooppaan. Sinne lähtijöiden määrä on hienoisessa kasvussa, mutta Lyytikäisen mukaan varsinkin kaukokohteet ovat kasvattaneet huimasti suosiotaan. Esimerkkeinä uusista Aasian kohteista hän mainitsee Hongkongin ja Korean. Aasian ohella myös Latinalainen Amerikka kiinnostaa monia.

Eksoottiset kohteet, kieli ja kulttuuri kiinnostavat vaihtoon lähtijöitä, mutta Koskisen mielestä ulkomaisten opintojen sopivuus osaksi tutkintoa on ollut tärkein lähtökohta. Kohteilta osataan vaatia tasokasta opetusta. Sopivan harkitseva suhtautuminen on hänen mielestään ollut teekkareiden erittäin positiivinen piirre.

Lähteitä:
Teknillisen korkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia
Annukka Öljymäki: TKY:n edunvalvontakysely 2002

Hakuaikojen päättymispäiviä:
15.3. Eurooppa, Pohjoismaat, Australia, Hongkong, Korea (2004–2005), TKK:n stipendien jättöpäivä
15.10. Japani ja täyttämättä jääneet Euroopan paikat (kevät 2005)
15.12. Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Thaimaa, Singapore (2005–2006)