![]() |
||||
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
||||
Kehittämistä ja kyseenalaistamista
Marja Ollila
[email protected]
TKY:n uudelta hallitukselta on lupa odottaa tekemisen meininkiä, mutta myös tekemisestä keskustelua.
![]() TKY:n hallitus 2004, vasemmalta Christian Elg, Lauri Pakkanen, Katri Junna, Matti Kuronen, Katri Karjalainen, Mikael Ramsland, Elina Käyhty, Christian Järnefelt ja Johanna Uusitalo. Viiksiniekat eivät kuulu joukkoon. TKY:n vuoden 2004 hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Matti Kuronen sekä Christian Elg, Katri Junna, Christian Järnefelt, Katri Karjalainen, Elina Käyhty, Lauri Pakkanen, Mikael Ramsland ja Johanna Uusitalo. Uusi hallitus jatkaa viime vuonna alkanutta toiminnan uudelleenjärjestelyä. Nyt esimerkiksi hallituksen sektorijaot ovat hieman muuttuneet viime vuodesta. Tänä vuonna tavoitteena on muun muassa edunvalvontajaoston tehtävien määrittäminen ja aseman vakinaistaminen. ”Kehittäminen ja kyseenalaistaminen”, tiivistää puheenjohtaja Kuronen. Hän toivoo, että TKY:n arvoista tulisi toiminnan todellinen perusta ja yhteinen pohja kaikille ylioppilaskunnassa toimiville. Työtä kulisseissa ja areenoilla
Tänä vuonna kaikkia ylioppilaskuntia työllistää kaksi asiaa: keskustelu opintotuen tulevaisuudesta ja puolentoista vuoden kuluttua toteutuva yhteiseurooppalainen tutkintouudistus.”Opintotukiasiassa teemme taustatyötä ja yritämme vaikuttaa vaikuttajiin”, sanoo hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Elina Käyhty. Tukea tulee paitsi koko ylioppilasliikkeeltä, myös työelämästä. Teollisuuden edustajatkin ovat antaneet ymmärtää, ettei poliitikkojen kaavailema putkitutkinto ole se opettavaisin. Tutkintouudistuksessa hallitus kiinnittää huomiota siirtymän sujuvuuteen ja kurssien sisältöihin. TKY haluaa uusista kursseista opiskelijan kokoisia. Muutoksista tiedottamiseen panostetaan. Tutkintouudistukseen liittyviä asioita käsitellään myös isohenkilökoulutuksessa, jotta tieto olisi helposti fuksien ulottuvilla. Tilaa erilaisille
tekijöille
TKY:n neljän vuoden strategian toteuttamisen hallitus aloittaa toiminnan kriittisellä arvioinnilla. Tekemisen meininkiä on luvassa, mutta myös tekemisen sisällön pohdintaa. Esimerkiksi tuttujen teekkaribileiden konsepteja mietitään parhaillaan teekkarijaostossa.Jopa sellainen asia kuin teekkarius saa osansa kriittisestä tarkastelusta. Aktiiviteekkareita eivät ole vain killassa tai TKY:ssa toimivat, vaan heitä löytyy myös yhdistysten ja opintotoiminnan parista. Järjestövastaava Johanna Uusitalo haluaisi murtaa teekkaristereotypian: ”On mietittävä, keille haluamme tarjota toimintaa. Ihmiset tarvitsevat sopivia rooleja ja monipuolisia vaihtoehtoja. Kaikki toiminta on arvokasta.” Tavoitteena monipuolinen keskustelu
Hallitus ei halua rakentaa sihteeristöstä itselleen norsunluutornia, vaan se pyrkii tiiviiseen vuorovaikutukseen jäsenistön kanssa. Opintoasioista vastaava Mikael Ramsland toivoo tässä asiassa asennemuutosta, myös jäsenistön keskuudessa. Avoimuuden ja lähestyttävyyden eteen hallitus itsekin aikoo toki tehdä parhaansa. Viestintä on paljon vartijana.”Asioista pitäisi tiedottaa aktiivisesti ja laajasti, ei vain yltiökiinnostuneille”, sanoo Katri Karjalainen, hallituksen koulutuspoliittinen vastaava. Tiedonkulkua myös toiseen suuntaan tarvitaan, sillä jäsenistön palautteet ja ideat ovat olennaisia toiminnan kehittämisessä. Hallitus ei siis aio tehdä työtään yksin. Kaikki sektorivastaavat toivovat jaostoihin ja toimikuntiin paljon porukkaa. Karjalainen soisi myös edustajiston jäsenten hakeutuvan reippaasti eri työryhmiin. Yhteistoiminta helpottaa osaltaan tiedon jakamista, ja lisäksi siinä hahmottuvat ylioppilaskunnan linjat: ”Toiminta riippuu siitä, mitä toimijat haluavat tehdä”, muistuttaa Ramsland. Eikö teekkariudenkin ole sanottu olevan ”kaikkea sitä, mitä teekkarit tekevät”? |
||||
![]() |