Teekkarit toivovat sekasoluja

Pienkaksio tämän hetken suosituin asuntotyyppi.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö kartoitti toukokuussa valmistuneessa Tutka-nettikyselyssä opiskelijoiden näkemyksiä hyvän kodin ominaisuuksista.

Johanna Mitjonen

Kyselyssä 1500 opiskelijaa kertoi toiveitaan asunnon koosta, vuokratasosta, asumisympäristöstä sekä esimerkiksi varustetasosta. Tavoitteena oli saada opiskelijoiden oma ääni kuuluviin heitä itseään koskevissa rakennushankkeissa. Kyselyllä onkin konkreettinen vaikutus: vastauksia tullaan hyödyntämään ensimmäisen kerran Hoasin juuri käynnistyneessä, Viikkiin rakennettavan asuntokohteen suunnittelukilpailussa.

Toteutettu kysely on ensimmäisiä projekteja, jossa rakennuttaja tekee laajan, internet-pohjaisen yleisökyselyn uuden asuntokohteen suunnittelusta. Kyselyn tuloksia on Viikin kohteen lisäksi tarkoitus hyödyntää myös muissa Hoasin tulevissa rakennushankkeissa.

Kysymysten ideointiin vaikutti aktiivisesti arkkitehti Esko Kahri. Hän haluaa vuorovaikutteisen asukaskyselyn lisääntyvän tulevaisuudessa. "Toivoakseni asuntojen rakennushankkeet käynnistyvät tulevaisuudessa yhä useammin asukasmielipiteiden kartoituksella. Se avaa mahdollisuuksia uudenlaisten ratkaisujen kehittämiselle".

 Mielipiteitä nuorilla asumisesta riittää, vaikka opiskeluajan asunto onkin vain hetkellinen koti. "Opiskelija-asunto on ehdottomasti koti, vaikka se usein lyhyt- ja väliaikainen ratkaisu onkin", toteaa Hoasin toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi. 

Toiveiden lisäksi Hoas halusi kartoittaa opiskelija-asumisen nykytrendejä. Tutkimuksen mukaan sijainti hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella on ensisijaisen tärkeää; omaa autopaikkaa ei siis koeta välttämättömyytenä. "Opiskelija-asuntorakentaminen sopisikin hyvin ahtaille keskustan tonteille, joissa pysäköintipaikkojen järjestäminen on hankalaa ja kallista", Valkjärvi sanoo.

Tutkimustuloksissa oli nähtävissä yhteisöllisyyden hiipuminen: asukastoiminta ei oikein kiinnosta, eikä vaadittaville isoille kerhohuoneille ole opiskelijoilla mielekästä käyttöä. "Tämä voimistunut suuntaus on huolen aihe. Jos naapureita ei tunneta, se heijastuu vähitellen myös asuinympäristön viihtyvyyteen. Myös asunnot menevät nopeammin huonoon kuntoon", Valkjärvi toteaa.

Toisaalta kyselyn yksi parhaista ideoista liittyi juuri yhteistiloihin: kerhotilojen paremmalla sijoittelulla sisääntuloaulojen yhteyteen voitaisiin lisätä kiinnostavuutta ja yhteisen tilan tuntua. Tämä helpottaisi tiloihin poikkeamista, jolloin kenties naapureihinkin tutustuttaisiin paremmin.

Tutkimus vahvisti, että opiskelija-asumisen tarpeet ja arvostukset vaihtelevat kulloisenkin opiskelu- ja elämäntilanteen mukaan. Asumisen edullisuus on tietenkin aina erittäin tärkeä tekijä opiskelijalle. Myös ekologisten asioiden arvostus asumisessa on korostunut.

Saatujen vastausten perusteella tiettyjä suuntauksia on poimittavissa opiskelija-aloittainkin. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat panostaisivat muita enemmän yksilölliseen sisustukseen ja sisustuselementtien laatuun. Luonnontieteilijöille tärkeää ovat piha-aktiviteetit, teekkareille sopisivat hyvin myös miesten ja naisten sekasolut. Soluasuminen on edullisuutensa takia suosittua etenkin uusien opiskelijoiden parissa. Pienkaksio osoittautui yllättäen kaikkien vastaajien kesken suosituimmaksi asuntotyypiksi.