Kotimatka tuhansia kilometrejä

Mika Pflüger suorittaa siviilipalvelustaan TKK:lla. Hän tekee atk-ylläpitäjän töitä.

Mika Pflüger kävelee joka ikinen arkiaamu TKK:n tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Hän nousee portaat kolmanteen kerrokseen, avaa lukitun oven, laittaa takin naulakkoon ja istuutuu tietokoneen ääreen. Hän painaa etusormellaan koneen päälle ja aloittaa työpäivänsä.
19-vuotias Pflüger suorittaa siviilipalveluksensa TKK:lla. Hän tekee lähes samaa työtä kuin atk-ylläpitäjät, vaikka virallisesti häntä kutsutaan "ylläpitoavustajaksi". Hän aloitti siviilipalveluksensa viime heinäkuussa.
Pflügerille oli täysin selvää, ettei hän halua mennä armeijaan.
"Minä olen pasifisti, enkä voi ymmärtää ajatusta, että rauhaan voisi pyrkiä ihmisiä tappamalla", hän perustelee.
Pflügerilla on Saksan ja Suomen kansalaisuus. Hänen äitinsä on suomalainen, mutta isä on saksalainen. Pflüger on asunut koko elämänsä Keski-Saksassa Göttingenin kaupungin lähistöllä.
Pflüger on käynyt Suomessa lähes vuosittain tapaamassa sukulaisiaan, eli hän ei tunne olevansa siviilipalveluksessa vieraassa maassa.
"Niin ja onhan meidän kotitalossamme Saksassa aina ollut sauna."
Pflüger puhuu suomea hieman murtaen. Sijapäätteet eivät aina noudata kielioppisääntöjä, mutta hänen puheensa on sujuvaa. Pflüger myöntää, että ensimmäiset viikot Suomessa olivat vaikeita juuri kieliongelmien vuoksi.
"Puhuin tänne tullessani suomea aika heikosti. Kuulostin siltä kuin olisin puhunut stadin slangia 30 vuoden takaa", hän nauraa.
"Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa käytiin läpi joitain lakipykäliä. Niitä oli vaikea ymmärtää. Nyt suomi on kuitenkin alkanut sujua", hän jatkaa.
Kaksoiskansalaisuutensa vuoksi Pflüger sai valita, suorittaako hän asevelvollisuutensa Saksassa vai Suomessa. Saksassa varusmiespalvelus on kahdeksan kuukautta, siviilipalvelus yhdeksän.
Pflüger päätti silti tulla Suomeen, vaikka täällä häntä odotti 12 kuukauden palvelus.
"Ajattelin tämän olevan hyvä mahdollisuus päästä vuodeksi ulkomaille. Suomen valtio kuitenkin maksaa lentoni ja asuntoni. Saisin myös käydä kolme kertaa lomalla Saksassa, mutta aika ei ole toistaiseksi riittänyt."
Toinen syy Suomeen saapumiselle on, että hän halusi tehdä jotakin itseään kiinnostavaa.
"Saksassa sivarit joutuvat työskentelemään sairaaloissa tai vahtimestareina."
Suomen tavoin myös Saksassa on yleinen asevelvollisuus. Merkittävin ero maiden välillä on, että kutsuntojen jälkeen vain osa ikäluokasta saa määräyksen mennä armeijaan tai siviilipalvelukseen.
"Saksassa noin puolet ihmisistä valitsee sivarin. Minusta tuntuu, etteivät sairaalat voisi toimia ilman heidän apuaan."
Pflügerin mukaan Saksassa on pakko mennä siviilipalvelukseen tai armeijaan 19-vuotiaana - siis olettaen, että kutsuntojen jälkeen saa käskyn aloittaa jommankumman.
Pflüger sanoo yllättyneensä siitä, kuinka vähän Suomessa on siviilipalvelusmiehiä.
"Täällähän armeijasta voisi kieltäytyä ihan tuosta vain, laittamalla rastin oikeaan paikkaan. Saksassa joutuu kirjoittamaan sivujen mittaisen perustelun, miksi ei halua armeijaan."
Pflüger uskoo palaavansa Saksaan, kun hänen siviilipalveluksensa on ohi. Näillä näkymin hän aikoo opiskella fysiikkaa. Sen enempää hän ei ole vielä tulevaisuuttaan miettinyt.
"Jossain vaiheessa olin kiinnostunut aerodynamiikasta, mutta en oikeastaan enää. Kotikaupungissani olisi iso aerodynamiikan instituutti, mutta armeija rahoittaa sen toimintaa."

Tuomas Kokko