Tirlittaniin uusi tietokone

Avaa kukkaronnyörejäsi jäsenmaksun yhteydessä myös vapaaehtoisille maksuille.

Johanna Mitjonen

Joka vuosi Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä voi maksaa vapaaehtoisen maksun hyväntekeväisyyteen. Aiempina vuosina rahaa on voinut lahjoittaa esimerkiksi saimaannorpan suojeluun. Nyt vaihtoehtona on uusi kohde, lastenkoti Tirlittan. Lahjoitetut varat tullaan käyttämään uuden tietokoneen hankintaan.

Tirlittanin tilat ovat kodikkaassa omakotitalossa Kauniaisissa. Heti ovella voi haistaa pullantuoksun. Kun lastenkodin johtaja Seppo Kinnunen esittelee tiloja, lastenkodissa asuvat nuoret paljastuvat tyypillisen murrosikäisen vastakohdiksi - portaikossa vastaan tullessa he tervehtivät ja juttelevat Kinnuselle päivän kuulumisistaan.

Tirlittan on perustettu etenkin pääkaupunkiseudun lapsille. "Juuri täällä lapsia otetaan eniten huostaan. Ennen lapsia jouduttiin sijoittamaan jopa Oulua myöten", Kinnunen kertoo. Ajatus lähisijoittamisesta on hyvin ymmärrettävä, kun lapset sijoitetaan lähelle, yhteys vanhempiin säilyy.

Nuorin Tirlittanin asukkaista oli seitsemän ja vanhin yksitoista, kun muutto lastenkotiin tapahtui. "Ensimmäiset lapset tulivat tänne vuonna 2000 elokuussa ja 2001 tammikuussa muuttivat viimeiset. Samat lapset asuvat täällä 18-vuotiaiksi asti."
Kinnunen kertoo, että huostaanotetuille lapsille jälkihuoltoa on tarjolla aina 21 ikävuoteen saakka.

Usein huostaanotetuilta lapsilta puuttuu aikuisen tuki, he ovat joutuneet pärjäämään monelta osin yksin. Tirlittanissa opetellaankin elämään tavallista arkea, kuinka pukeudutaan oikein ulos tai miten ruokapöydässä käyttäydytään.

Tirlittanissa harrastetaan paljon retkeilyä. Kinnunen kertoo, että retkeilyn olevan hyvä harrastus, koska metsässä, puolijoukkueteltassa yhteiselo tiivistyy. Retkillä arkikin on jaetumpaa ja juuri tästä lapset ovat usein jääneet paitsi.

Kun lapsi pääsee säännöllisiin olosuhteisiin lastenkotiin, elämä helpottuu. Tämä näkyy esimerkiksi koulumenetyksessä. "Tänne tullessaan meidän lapsista yleisopetuksessa oli kaksi. Tänä päivänä yleisopetuksessa on jo kuusi."

Suomessa sijoitettuja lapsia on tällä hetkellä noin 16 000, huostaanottojen määrä on kasvanut viime vuosina. Alle 6000 lasta asuu sijaisperheissä ja yli 10 000 laitoksissa.

Kinnunen sanoo, että yksiselitteistä syytä huostaanottojen kasvamiseen on vaikeaa löytää. Yhtenä syynä voidaan pitää 1990-luvun lamaa. "Myös se minkälaiset välineet kukin sukupolvi on antanut arjessa pärjäämiseen omille lapsilleen vaikuttaa asiaan."

Paikoista lastenkodeissa ja perhehoidosta on Suomessa pulaa. Kun lapsi huostaanotetaan, hän jonottaa vastaanottokodissa vapautuvaa paikkaa. Odottamaan voi joutua pitkään.

Kinnunen sanoo perhesijoituspaikkoja löytyvän hyvin vain pienille lapsille. "On vaikeaa löytää perheitä, jotka ottaisivat vastaan esimerkiksi häiriökäyttäytyvän kouluikäisen."

Kinnunen myöntää, että perhe on toki idylli, mutta siellä ei välttämättä pystytä tarjoamaan ammatillista kasvatusta, kuten moniammatillisessa Tirlittanissa. "Tänä päivänä huostaanotetut lapset ovat lapsia jotka tarvitsevat valtavasti apua ja tukea. Sen takia tällaisia ammatillisia paikkoja tarvitaan."