Kiina ilmiönä

Kiinan kansantasavalta on valtava, monimuotoinen ja erikoinen niin maantieteellisesti, kulttuurillisesti kuin poliittisestikin. Kommunistisen puolueen taluttaman kehitysmaan historia on täynnä kukoistavia dynastioita ja nykyhetki pullollaan potentiaalia.

teksti ja kuvat: Eija Meriläinen

Kiinan muinaiset dynastiat ammensivat voimaansa monikulttuurisesta vuorovaikutuksesta, mutta viimeistään Mao Zedongin valtakaudella rajansa sinetöinyt Kiina jäi jälkeen teollistuvasta maailmasta. Kommunistisen puolueen sisäpoliittiset toimet, eritoten Kulttuurivallankumous, köyhdyttivät aktiivisesti Kiinan kulttuurisia ja taloudellisia voimavaroja: koulutusjärjestelmä lakkautettiin, monet kulttuurimuodot kiellettiin ja yhteiskuntajärjestystä sotkettiin entistäkin kestämättömämmäksi.

Kulttuurivallankumouksen loputtua Kiina siirtyi hiljalleen nykyiseen tilaansa: yksipuoluemaa on kääntänyt päänsä päättäväisenä kohti markkinavetoista ja pitkälle teollistunutta maailmaa. Kiinan teollinen kilpailukyky perustuu tunnetusti pääasiassa halpaan työvoimaan, mutta kuten Kiina-ilmiöllä ratsastavat länsimaiset skeptikot varoittelevat, ei asiantuntijuuskaan ole tätä nykyä enää vain rikkaiden valtioiden voimavara. Kiinalainen markkinatalous kärsii yhä monista lastentaudeista, mukaan lukien hallituksen interventiot, jotka tekevät Kiinasta epävakaan sijoituskohteen. Arjen liike-elämässä ja yhteistyössä länsimaisten ja kiinalaisten välillä usein ongelmallisiksi muodostuvat kuitenkin mentaliteettierot.

Länsimaiset ihmiset ovat tottuneet pelisääntöjensä noudattamiseen, mutta aasialaiset eivät niitä aina tunnusta. Esimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa tehdas yritti markkinoida työtoverilleni omanaan tuotetta, jolle heillä ei ollut olemassa tuotantolinjaa. Lisäksi kiinalaisten yhteistyökumppaneiden vakuututtua — tosin virheellisesti — että työtoverillani oli aikeissa tavata heidän kilpailijansa, sai ennalta sovittu kyyti tehtaalta kaupunkiin outoja käänteitä: tehtaan uudet edustusautot hajosivat mystisesti ja kuljettajat eksyivät.

Plagiointikin on kiinalaisittain toisen imartelemista, eikä tältä varastamista. Erityisesti autoteollisuus tarjoaa lukuisia selkeitä esimerkkejä konseptin lainaamisesta: Shuanghuanin Ceossa ja BMW:n X5:ssa on huomattavan paljon samaa. Puhdasta kopiointiakaan ei karsasteta, ja toiminta on saanut ajoittain niinkin suuren mittakaavan, että esimerkiksi Levi´s veti kaikki tehtaansa pois Kiinasta useampi vuosi sitten. Piraatteja pursuavasta maasta kun saattoi hetkenä minä hyvänsä versota alkuperäisen tuotteen kopioita tehtaileva verstas, röyhkeimmillään aitoja brändituotteita valmistavan tehtaan viereen.
 

Lisämausteensa länsimaalaisten ja kiinalaisten väliseen yhteistyöhön tuovat poikkeavat käsitykset yksilön kunnioittamisesta ja taikauskon asema kiinalaisessa yhteisössä. Siinä missä suomalainen kavahtaa, jos jonottaessa vieras ihminen tulee pisaratartuntaetäisyyttä lähemmäksi, kokee kiinalainen tarvetta ängetä iholle, jottei kukaan muu täyttäisi turhaa väliä ja ohittaisi. Aikuisetkin kiinalaiset osoittelevat ja naureskelevat mielestään oudon näköisiä ihmisiä kadulla täysin vapautuneesti, kun sama tulisi mieleen harvemmalla suomalaisella lapsella.

Taikauskon näkyvä esimerkki on puolestaan Kiinan kieltäytyminen vuoden 2004 Olympialaisten järjestämisestä perusteenaan numeron neljä huono onni, ja täten Beijingissä olympiasoihtu roihuaa vasta hyvänä vuonna 2008. Mainitut kulttuurierot näkyvät vähemmän värikkäinä kansainvälistyneiden ja koulutettujen aasialaisten keskuudessa, mutta kiinalaisille kohdistuvassa markkinoinnissa myös nämä seikat on huomioitava.

Markkinatalouden ja eläkejärjestelmän muutoksen myötä kiinalaisten pitkät työsuhteet ovat vaihtuneet seteleiden perässä kulkemiseen. Erityisesti asiantuntijat vaihtavat työpaikkaansa palkan suuruuden ajamana ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus luo ongelmia. Korkeasti koulutettujen kiinalaisten palkat kasvavat yhä ja lähenevät länsimaista tasoa. Kiinalaisen korkeakoulusta valmistuneen insinöörin alkupalkka on noin 500 euroa, siinä missä suomalaisen vastavalmistuneen kollegan keskimääräinen ansio kuussa on 2200 euroa. Vaikka kiinalaiset usein mielletäänkin hyvin ahkeriksi ja iloisiksi työntekijöiksi, kiinalaistyöntekijöiden suuri vaihtuvuus syö tehokkuutta ja palkkoja ei ole taloudellista nostaa loputtomiin. Näin ollen ei olekaan yllättävää, että Kiinassa toimivat yritykset tekevät töitä markkinoidakseen työympäristönsä sosiaalisia aspekteja. Yhden lapsen politiikan maassa, jossa yhdellä työikäisellä voi olla elätettävinään omien vanhempiensa lisäksi molemmat isovanhemmat, on palkan suuruus kuitenkin kiistämättömän tärkeä työpaikan valintakriteeri.

Tuotantokustannukset Kiinassa ovat olleet nousujohteisia palkkatason kasvusta ja valtion vaatimien pakollisten työsuhde-etujen, kuten terveydenhuollon ja eläkkeiden, kustannuksista johtuen. Palkat kasvavat etenkin kaupunkiseuduilla ja korkeasti koulutettujen parissa, mutta edelleen etenkin alhaisen jalostusasteen teollisuudelle Kiina on kannattava paikka tuotantolaitoksille. Kiina ei ole kuitenkaan aina edullisin Aasian maa tuotantokustannuksissa mitaten ja onkin hävinnyt hintasodan taisteluita muun muassa Filippiineille. Ympäristönäkökohtien voi lisäksi ennakoida vaikuttavan tuotantokustannuksiin nostavasti, vaikka tällä hetkellä keskimääräinen Kiinan kansantasavallan kansalainen ei olekaan tietoinen tai kiinnostunut saasteista.

Kiinan teollisena valttikorttina toimiva halpatyövoima on kenties kokemassa arvonalennusta, mutta investoinnit Kiinaan eivät katoa. Kiinan kasvavat markkinat ovat jo itsessään syy suunnata teollisuutta Aasiaan, mutta Kiinan 1,3 miljardia ihmistä ovat paljon muutakin kuin potentiaalisia asiakkaita. He ovat kansa, jolla on takanaan pitkä historia tieteen ja taiteen saralla, ja jotka ovat nousseet suljetun kommunistivaltion raunioista kohti markkinataloutta hämmästyttävän nopeasti. Mihin asti ja kuinka nopeasti teollistuminen Kiinan kansantasavallan vielä vie jää nähtäväksi, mutta varmaa on, ettei ilmiömäistä Kiinaa ja Kiina-ilmiötä kannata unohtaa, vaikka termeistä olisi jo saanut kuulla kyllästykseen asti paasattavan.

Maassa kotimaan tavalla?

teksti: Eija Meriläinen

Servin-Maijan tien alkupäähän viime lukukaudella pystytetty Chinatown-kyltti ei kestänyt aikaa, vaan likvidoitiin muutamassa päivässä. Kylttiä tai ei, Otaniemen suuri kiinalaisvähemmistö näkyy selvästi muutoin hyvin homogeenisessa teekkarikylässämme, ja onkin arvioitu, että täällä olisi Pohjoismaiden suurin kiinalaiskommuuni. Otaniemessä asuu yli 400 kiinalaista, kun taas kiinalaisia opiskelijoita, joista suurin osa on tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaneita, on Teknillisessä korkeakoulussa arviolta 350. Paikallisen kiinalaisten opiskelijajärjestön CSSA-HUTin puheenjohtaja Chang Jiahua on valmis raottamaan meille ovea kiinalaisten naapureidemme opiskelijaelämään.
Chang kertoo Teknillisen korkeakoulun arvostuksen Kiinassa johtuvan Nokian kaltaisten yritysten antamasta huipputeknologian kehystämästä Suomi-kuvasta. Monet kiinalaiset uskovat koulutuksen täällä olevan tasokkaampaa kuin kotimaassaan, mutta myös lukukausimaksujen puuttumisella on tärkeä roolinsa opiskelupaikkaa valittaessa. Chang uskookin, että lukukausimaksun käyttöönotto laskisi kiinalaisten opiskelijoiden määrää Suomessa. Suomi ei ole kuitenkaan pelkkä välietappi, joka hylätään tutkinnon valmistuttua, vaan Changin mukaan Suomeen jäämisen ja täältä lähtemisen ratkaisevat pääasiassa työnsaantimahdollisuudet.
Kiinalaisten tiivis yhteisöllisyys on havaittavissa myös Otaniemessä, ja kuten maailmanlaajuisestikin, myös täällä on virinnyt keskustelua kiinalaisten heikohkosta integroitumisesta ympäröivään yhteisöön. Suomalaisista teekkareista saattaa usein tuntua, että kiinalaiset opiskelijat eivät ole kiinnostuneita tutustumaan suomalaisiin pintaa paremmin ja eristäytyvät omiin piireihinsä. Chang toteaa asian pitävän paikkansa monen kiinalaisen opiskelijan kohdalla: kommunikointikieli englanti kun ei ole kummallekaan osapuolelle äidinkieli, ja keskustelujen pintapuolisuus koetaan turhauttavana. Toisena tärkeänä syynä Chang näkee luonnollisesti myös kulttuurierot, etenkin juhlimisen suhteen: siinä missä suomalaisen perusteekkarin illanviettoon kuuluu aimo annos kirkkaita nesteitä, nauttii kiinalainen mieluummin hyvän aterian.
CSSA-HUT pyrkii aktiivisesti auttamaan kiinalaisia opiskelijoita tottumaan Suomeen ja sen oloihin, mutta luonnollisesti myös viihtymään täällä. Opiskelijajärjestön kotisivut toimivat tärkeänä foorumina arjen kommervenkkien selvittämisessä, mutta CSSA-HUT järjestää myös tutorointia. Jottemme me suomalaiset teekkarit kuitenkaan täysin luovuttaisi vastuuta kiinalaisten kollegoidemme sopeutumisesta pimeään, kylmään ja piskuiseen Suomeemme täysin heidän itsensä harteille, yrittäkäämme vaikkapa tutustua kiinalaisiin naapureihimme selvin päin tukevan umpitunnelin sijasta.

Lähde: Chinese Students and Scholars Association, cssa.tky.fi