Polyteekkari |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
Kakkaamisesta voi puhua monella tavalla
Kalle Kemppainen
Mielikuva ruotsalaisten ikuisesta konsensuksesta ja tylsämielisestä
poliittisesta korrektiudesta on pitkälti myytti. Ruotsalaisilla on
nimittäin munaa. Siitä erinomaisena todisteena käy Ruotsissa
kulttimaineen saanut lastenkirja Bajsboken, Kakkakirja.
Kirja on alle 10-vuotiaille tarkoitettu ja runsaasti kuvitettu opas kakasta.
Bajsbokenissa ihmetellään miksi aikuiset ovan niin hassuja, että
heille kakka on hieman nolo asia, kun taas lapset osaavat iloita siitä.
Ja kakkailoittelua kirjassa riittää.
Aluksi tarkastellaan kakan eri olomuotoja ja sen hajuja, jonka
jälkeen leikitään mielikuvitusleikkejä: Mitä jos rakentaisi kerrostalon
kakasta aivan kuten alkuasukkaat Afrikassa tekevät lantamajojaan.
Kirjassa ollaan ilkosillaan ja riemuitaan kakasta.
Hieman toisenlaista kakkakulttuuri vallitsee Aasiassa. Vaikka
kauko-idässä henkilökohtaisen häpeän tunteet ovat luterilaista
kultturiakin voimakkaammat, ei se koske kaikkialla peräsuolen
toimintaa. Esimerkiksi Japanissa ei ole luonnotonta keskustella
ulosteesta julkisesti.
Makua tästä saa vaikkapa katselemalla sympaattisen kakkavideon YouTubessa. Sopii kokeilla hakusanaa How to poop.