Onko levittäminen varkautta?

Piraatit puolustavat tiedon vapautta

Ahto Apajalahti, Marjut Salokannel ja Mikael Storsjö ovat yhtä mieltä siitä, että tietoyhteiskunnan lainsäädäntö on jäänyt 'vinyylilevyjen aikakaudelle'.

Patenttien ja tekijänoikeuksien nykymerkitys on kääntynyt niiden tarkoituksen irvikuvaksi, väittävät vapaan tiedonlevityksen puolustajat. Piraattipuolue ja muut alan aktiivit pitivät yleisötilaisuuden Helsingin yliopiston aulassa.
Nykyään suuri osa etenkin nuorista ihmisistä rikkoo lakia esimerkiksi ladatessaan musiikkia tai kopioidessaan ohjelmia netistä. Esimerkiksi ohjelmistien omat standardit ärsyttävät avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmien kehittäjiä.
"Nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö on ristiriidassa kansalaisten oikeustajun kanssa", Electronic Frontier Finland ry:n varapuheenjohtaja Mikael Storsjö väittää.
"Tekijänoikeuksia pitäisi katsoa kuluttajan näkökulmasta eikä teollisuuden intresseistä", Piraattipuolueen puoluesihteeri Ahto Apajalahti vaatii.
Apajalahti puolustelee piratismia kumoamalla väitteitä, joiden mukaan esimerkiksi musiikki- tai elokuvateollisuus kärsisi vapaasta levityksestä. Hänen mukaansa ilmainen levitys toimii mainoksena eikä vähennä teoskappaleiden ostamista.
"Pahimmat piraatit on parhaimpia asiakkaita teollisuudelle", Storsjö yhtyy käsitykseen.
Neljä piratebay.org-sivuston taustalla toimivaa henkilöä tuomittiin huhtikuussa Tukholmassa vuodeksi vankeuteen ja maksamaan 30 miljoonaa kruunua eli vajaa kolme miljoonaa euroa vahingonkorvauksia.
Asianomistajana oikeudenkäynnissä oli 16 musiikki-, elokuva- ja pelialan yritystä, jotka vaativat yhteensä reilun 10 miljoonan euron korvauksia.
Apajalahti muistuttaa, että tuomion julistanut tuomari Tomas Nordström on muun muassa Ruotsin tekijänoikeusyhdistyksen jäsen, joten häntä on syytetty jääviydestä.
Apajalahti kertoo Suomen piraattipuolueen sivujen kävijämäärän 18-kertaistuneen oikeudenkäynnin aikana eikä usko, että piratismi vähentyisi tuomion seurauksena.
Helsingin yliopiston tutkija Marjut Salokannel painottaa, että sana "tekijänoikeus" johtaa harhaan. Suomi kuuluu "vapaan sopimusoikeuden varaan", minkä vuoksi tekijät joutuvat usein luopumaan omista tekijänoikeuksistaan työnantajan tai kustantajan hyväksi.
Storsjö muistuttaa, että esimerkiksi Beatlesien kappaleiden tekijänoikeudet olivat yhdessä vaiheessa Michael Jacksonin nimissä.
Apajalahti muistuttaa, että kun tekijänoikeuslainsäädäntö kehittyi, levitysrajoitusten pitkittämistä eivät kannattaneet tekijät vaan kustantajat.
Storsjön mukaan patenttijärjestelmä keksittiin aikoinaan siksi, että uudet keksinnöt tulisi kirjoitettua ylös niin, että tiedon leviäminen tulisi mahdolliseksi - eikä mahdottomaksi. Hän pitää hyvänä nykyesimerkkinä Google.com-hakukonetta, josta voi nykyään selata esimerkiksi kirjoja. "Tiedon pitää olla vapaata."
"Jotain tekijöillekin pitää taata mutta se pitää antaa suoraan heille eikä välikäsille", Storsjö linjaa.
Patentti- ja rekisterihallituksen linjanjohtaja Pekka Launis ei pidä piraattipuoleen patenttijärjestelmään kohdistamaa kritiikkiä perusteltuna. Hän muistuttaa, etteivät yritykset voi kehittää uusia tuotteita ilman, että ne pystyvät rahoittamaan kehitystyönsä. Rahoitusta voi saada vain myymällä yrityksen tuotteita.
Ilman patentteja nykyteknologia ei Launiksen mukaan olisi kehittynyt näin pitkälle. Siksi järjestelmä ei tee teknologian levittämistä mahdottomaksi vaan nimenomaan mahdolliseksi. Lisäksi patentit ehkäisevät jo tehdyn kehitystyön uudelleen tekemistä. "Patenttijärjestelmän perusperiaate on keksinnön julkistaminen. Näin järjestelmä toimii edelleen."
"Halutaanko tässä palata keskiajalle alkemistien aikaan, jolloin piratismi oli yleismaailmallinen tapa, ideanikkarit haahuilivat pelokkaina kellariloukoissaan ja maapallokin oli tämän johdosta vielä pannukakku?"

Janne Luotola