Osa teekkareista jää yksin

Terveystutkimus paljasti opiskelijoiden ongelmat

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on julkistanut Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen 2008 tulokset.
"Merkittävin löydös on se, etteivät mielenterveysongelmat ole enää jatkaneet nousuaan. Merkittävin muutos taas on ylipainon lisääntyminen, mutta se ei ollut meille yllätys", tutkimuksen tekijä, yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu summaa.
"Psyykkinen oirehtiminen ja yhteisöllisyyden puute olivat huolestuttavimmat tulokset. Ylipainon ja alkoholin kulutuksen määrä eivät ole korkeampia teknillisillä aloilla, vaan ne ovat korkeampia miehillä, ja TKK on miesvaltainen", ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri Liisa Lähteenaho luettelee erityisesti tekniikan alan opiskelijoiden ongelmia.
Opiskelijoista 40 prosenttia kokee terveydellisiä oireita päivittäin tai lähes päivittäin. Yleisimpiä vaivoja ovat väsymys, niskavaivat, ilmavaivat tai turvotus sekä uniongelmat. Psyykkisiä ongelmia oli 27 prosentilla. Niistä yleisimmät olivat ylirasittuminen, masentuneisuus, otteen saaminen opiskelusta sekä esiintymisjännitys.
"Korkeakoulujen pitäisi ottaa enemmän vastuuta hyvinvointiasioista. Pitäisi saada lisää opintopsykologin palveluita, opiskelutaitojen opettamista, erilaisia tukipalveluita, esiintymisjännitykseen liittyvää toimintaa ja hyvää opetusta ja ohjausta", Kunttu vaatii.
Lähteenaho arvioi teekkareiden kohdalla suurimman ongelman olevan opintojen kuormittavuudessa ja sen aiheuttamassa stressissä.
Alkoholia kulutti runsaasti neljännes miehistä ja 12 prosenttia naisista. Opiskelijoista seitsemän prosenttia ei käyttänyt alkoholia ollenkaan. Teknillistieteellisten aineiden opiskelijoiden alkoholinkäyttö oli keskitasoa muihin aloihin verrattuna.
Miehistä 17 ja naisista 12 prosenttia koki joutuvansa juomaan kavereidensa takia enemmän alkoholia kuin olisi halunnut.
"Aika paljon asialle on jo tehty, mutta alkoholin kulutus lähtee niin paljon toimijoista itsestään. Yritämme saada asenteita muuttumaan paremmiksi niin, että tapahtumiin voi osallistua ilman alkoholia ja ettei se muodostuisi päätarkoitukseksi", Lähteenaho sanoo.
Yliopisto-opiskelijoista kuusi prosenttia tupakoi ja 22 prosenttia on kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta.
Syömishäiriöitä oli kymmenesosalla naisista. Miehistä 37 ja naisista 20 prosenttia olivat ylipainoisia. Naiset söivät miehiä yleisemmin hedelmiä, marjoja, tuoreita kasviksia ja puuroja. Naiset söivät miehiä useammin makeisia mutta miehet joivat yleisemmin sokeroituja juomia ja söivät rasvaisia ruokia.
Yksinäisyys osoittautui opiskelijoiden keskuudessa yleiseksi. Lähes kolme neljäsosaa opiskelijoista oli yhdessä ystävänsä tai ystäviensä kanssa vapaa-aikana vähintään viikoittain, miehet naisia yleisemmin. Silti naiset kokivat miehiä yleisemmin, että voivat halutessaan puhua läheistensä kanssa asioistaan tai ongelmistaan. Yksinäiseksi itsensä koki viisi prosenttia opiskelijoista.
Opiskelijoista 42 prosenttia asui yksin omassa taloudessaan, 36 prosenttia puolisonsa kanssa ja seitsemän prosenttia kimppakämpässä. Loput asuivat vanhempiensa luona. Kahdella kolmesta opiskelijasta oli vakituinen parisuhde.
Vain 55 prosenttia opiskelijoista koki kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään kuten vuosikursseihin, graduryhmiin tai ainejärjestöihin. Kolmannes koki, ettei kuulu mihinkään tällaiseen ryhmään. Ryhmään kuulumattomuuden tunne oli suurinta yhteiskuntatieteellisten ja tekniikan alojen opiskelijoilla.
"Yhteisöllisyydelle ylioppilaskuntakin voi tehdä paljon - henkilökunnan ja opiskelijoiden välit pitää saada läheisemmiksi, ja killat voisivat miettiä, miten saataisiin lisää porukkaa toimintaan", Lähteenaho pohtii.
Lähes neljäsosa opiskelijoista harrasti vapaa-ajan kuntoliikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa ja 36 prosenttia pari-kolme kertaa viikossa. Joka kymmenes opiskelija ei harrastanut kuntoliikuntaa juuri lainkaan.
Suurin ero eri koulutusasteiden opiskelijoiden käyttämissä liikuntapalveluissa oli oppilaitoksen tarjoamassa liikunnassa. "Mitä enemmän palveluita on käytössä, sitä enemmän niitä käytetään", Kunttu huomauttaa.
Toimeentulo jakoi opiskelijoita kahtia. Miehistä 25 prosenttia ja naisista 16 prosenttia arvioi tulevansa erittäin hyvin toimeen taloudellisesti, toisaalta 13 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista totesi toimeentulonsa erittäin niukaksi. 69 prosenttia sai taloudellista tukea vanhemmilta, ja 71 prosenttia joutui käymään töissä toimeentulon takaamiseksi.

Janne Luotola