Polyteekkari |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
Yritys saa tietoa ja teekkari taitoa
Johanna Mitjonen
Opiskelijoiden työnteko ja siitä seuraavaa asia, valmistumisen
viivästyminen, koetaan kansantaloudelliseksi ongelmaksi. Voisiko yritys
auttaa työntekijänsä valmistumaan? Voiko tästä olla hyötyä yritykselle?
Vantaalla sijaitsevassa FRENDS Technology Oy:ssä teekkaria pyritään
tukemaan diplomityön valmiiksi saattamisessa. Yrityksestä myös
vakuutetaan, että tästä on hyötyä myös heille. Toimitusjohtaja Aino-Maija Fagerlund Frendsistä kertookin, että heillä valmistumiskahveja juodaan tiuhaan.
Frends on yritys, joka tarjoaa asiakkailleen integraatioarkkitehtuuri ratkaisuja, joka ottaa huomioon yrityksen liiketoimintatarpeet. Fagerlund sanoo, että frendsiläisen ammattitaidossa yhdistyvät sekä kova tekninen osaaminen että asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen. "Lähtötilanne on usein se, että asiakas haluaa saada enemmän irti nykyisillä resursseilla tai haluaa säästöjä tai lisätä omaa asiakastyytyväisyyttään."
Viimeisin saavutus 18 vuotta sitten perustetulle Frendsille on ollut
kutsu Microsoft Partner Advisory Counciliin. Fagerlund sanoo tämän
olevan osoitus siitä, että osaaminen on yrityksessä korkealuokkaista:
"Olemme onnistuneet kertomaan mitä täällä teemme, meillä on siis myös
puhuvia insinöörejä täällä töissä."
Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee 22 ihmistä, joiden lisäksi frendsiläisiä työskentelee sekä Venäjällä että Yhdysvalloissa. Frendsissä on myös joka vuosi teekkareita tekemässä lopputyötään. Tällä hetkellä heitä on neljä.
Fagerlund sanoo, että yrityksessä kannustetaan valmistumiseen. Se,
että työntekijä valmistuu, näkyy luonnollisesti myös palkassa. Hän
kertoo, että kaikilta frendsiläisiltä vaaditaan lisäksi vuosittain
sertifiointeja. "Tällä pyritään siihen, että työntekijät tuottavat
tasalaatuisia ratkaisuja."
Tuotekehitystä Frendsissä vetää teknologiajohtaja Sami Tähtinen,
joka lisäksi ohjaa yrityksen diplomityöntekijöitä. Tähtinen onkin
opastanut jo useita teekkareita. "On varmasti kaikkien etu, että saa
asiat päätökseen. Kenellekään, ei työntekijälle eikä yritykselle ole
hyödyksi, että asiat jäävät pikkuista vaille valmiiksi. Kun
valmistuminen tapahtuu, on kuin ihmiseltä putoaisi taakka harteiltaan.
Työnteon tehokkuus nousee ja myös fiilis paranee."
Tähtinen valmistui itse DI:ksi Otaniemestä 2002 ja teki itsekin diplomityönsä Frendsiin. Hän kertoo, että teknologinen ympäristö, jossa Frends toimii, on kiitollinen lopputyöaiheen etsinnän kannalta: tutkittavia aiheita löytyy kosolti.
Asiat tulevatkin frendsiläisten päivittäisestä työstä. Valitut
aiheet eivät välttämättä ole realisoitavia nykyhetkessä, mutta
mahdollisesti tulevaisuudessa. Tähtinen sanoo myös, että usein töillä
pyritään saamaan aineistoa tuleviin haasteisiin. Aiheita valitessa
pohditaan myös sitä, mihin tietoaitoa pitäisi kehittää.
Usein aiheet ovat Tähtisen esittämiä. "Esimerkiksi mitä tuotekehittelyssä on meneillään tai onko mahdollisia uusia teknologioita tai toimintamalleja, mitä meillä on lähdössä käyntiin, joita mielestäni olisi tarpeellista tutkia tai kehittää eteenpäin."
Toisaalta Frendsissä keskustellaan hyvin paljon ohjattavan omista
mielenkiinnon kohteista ja pyritään käymään useita keskusteluja
aiheesta. "Tämän jälkeen esitellään aihio professorille ja lähetään
kehittämään konseptia. Jos hän antaa vihreää valoa, aloitetaan sisällön
suunnittelu. Pitkin työtä pyrin esittämään hyviä kommentteja ja
ohjaamaan työtä oikeaan suuntaan."
Tähtisen ohjattavana ollut projektipäällikkö Ari Haapaniemi
painottaa, että juuri se on tärkeää, että aihe kiinnostaa molempia.
"Muuten diplomityö ei ikinä valmistu. Valinta ei ole aivan helppoa:
itse seilasin edestakaisin sen kanssa vuoden verran, ennen kuin aihe
jotenkin konkretisoitui."
Kun Haapaniemi teki omaa työtään 2002-2003, Frendsissä oli käynnissä tuotekehittelyhanke, jossa sisäisistä integraatioratkaisuista oli siirrytty yritysten yhteisiin organisaatiomalleihin ja jossa pyrittiin nostamaan esille omaa tuotetta tässä yhteydessä. Aihealueesta syntyi yritykseen hänen oman DI-työnsä lisäksi monia muitakin lopputöitä.
Molemmat Tähtinen ja Haapaniemi sanovat, että rajaaminen on sangen tärkeää diplomityön valmistumisen kannalta. Haapaniemi sanoo, että työpaikalla pyrittiin siihen, että hänellä olisi aina ainakin yksi päivä viikossa pyhitettynä diplomityön tekemiselle. "Joinakin viikkoina en ehtinyt varsinaisilta töiltäni, mutta seuraavalla viikolla pyrin tekemään enemmän. Tärkeintähän on kuitenkin saada yritykselle rahaa ja pitää prioriteetti asiakkaissa."
Hän myös sanoo, että työtä piti toki tehdä vapaa-ajallakin.
"Lopullisen version koostin kesälomalla 2002. Se oli kuitenkin
helpompaa, koska ideaa oli jalostettu vuoden verran ennen tätä kahden
viikon kirjoitusrupeamaa."
Kaikki frendsiläiset vakuuttavat, että diplomityöntekijät ovat
merkittäviä yritykselle. Frendsille on tärkeää mennä eturintamassa ja
diplomityöntekijät auttavat osaltaan tässä. Tähtinen tuumii, että
tehdyistä lopputöistä hyötyvät sekä valmistunut itse että firma.
"Niiden kautta saadaan syvempää tietoa ja samalla koko organisaatio
oppii".
Kukaan ei keksi mitään negatiivista diplomityöntekijöistä.
"Jokaisella teekkarilla on kuitenkin tarve saada työ tehtyä. Jos
mahdollisuutta ei tarjottaisi meillä, teekkari valmistuisi muualta ja
silloin työstä tuleva tietotaito olisi pois yritykseltä", Tähtinen
sanoo. Fagerlund jopa lisää, että nyt työskennellessään
teekkareiden kanssa hän on unohtanut kaikki teekkarivitsit ja
arvostus suomalaista insinöörikuntaa kohtaan on noussut kovasti.
Työntekijöitä on haettu firmaan verkostojen avulla. Tähtinen vakuuttaa
puskaradion olevan yksi parhaimmista väylistä saada hyviä
työntekijöitä. Tällä hetkellä yritykseen etsitään niin
integraatioarkkitehtejä kuin integraatioasiantuntijoita. Useita
kolmesta kirjaimesta koostuvia taitoja kaivataan: toiveissa on että
hakijalla olisi kokemusta niin SOA:sta, ESB:stä ja perinteisestä
EAI:stä. Ihanteellinen frendsiläinen ei ole kuitenkaan yhden asian
taitaja tai yhden teknologian guru, vaan osaaja, joka pystyy
sopeutumaan erilaisiin tehtäviin.
Tähtinen summaa Frendsin etsivän ihmisiä, jotka haluavat oppia. "Meillä on haussa moniottelijoita, jotka tuntevat sekä teknologian että pystyvät sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin." Muutosvalmiuteen liittyen Haapaniemi lisääkin, että "frendsiläisellä ei saa olla liian turvallisuushakuinen teknologia mielessä".
Fagerlund haluaa korostaa sitä, että yrityksessä erilaisuus
hyväksytään. "Se kuinka työnsä suorittaa voi vaihdella, mutta kapulan
vaihdon on toimittava saumattomasti". Fagerlund myös korostaa, että
20-vuotiaalta ei odoteta 10 vuoden työkokemusta.