Innovaatioyliopiston säädekirja tekeillä

Neljänsillä rehtorikahveilla keskustelun teemat pyörivät innovaatioyliopiston säädekirjan laatimisessa ja taideaineiden opetuksen tulevaisuudessa.

	Rehtori Pursula ei näe opiskelijajäsentä innovaatioyliopiston säädekirjan laatijoiden joukossa

teksti: Johanna Mitjonen

Aamukahvitilaisuus "Minne menet innovaatioyliopisto?" järjestettiin Taideteollisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntien yhteistyönä 7. helmikuuta Taideteollisessa korkeakoulussa. Tilaisuudessa pidettyä rehtoripaneelia "Miten säilyttää moniarvoisuus korkeakoulujen yhdistyessä?" oli vetämässä SYLin entinen puheenjohtaja Lasse Männistö.

Moniarvoisuutta käsittelevissä kysymyksissä TaiKin rehtori Yrjö Sotamaa puhui alojen yhdistymisen tuottavan kaikille osapuolille lisäarvoa. "Ei ole pelkkää retoriikkaa, että kaikkien alojen, myös taiteen roolia tullaan kunnioittamaan tulevassa yhteistyöyliopistossa." HSE:n Eero Kasanen sanoi, ettei maailmanluokan korkeakoulu voi pärjätä ilman taidetta. "Kukin yksikkö tuo uuteen innovaatioyliopistoon oman erityisalan ja maailmanluokan osaamisensa, yhdessä tämä kollektiivi on entistä paljon vahvempi." Kaikkien rehtorien mielestä taideaineiden opetus tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana lisääntymään.

Rehtorikahveilla kysyttiin myös KY:n ja TOKYOn tammikuisesta kannanotosta kolmen itsenäisen korkeakoulun kirjauksesta tekeillä olevaan säädekirjaan. TKK:n rehtori Matti Pursula piti Raimo Sailaksen raporttia lähtökohtana. Kasasen mielestä yliopistojen hajautettu korkeakoulumalli vaikuttaa toimivan parhaiten. Hänestä tavoitteena tulisi suunnata hallintorakenteesta kohti moniäänistä, autonomisten yksiköiden joustavaa hallintomuotoa. Sotamaa puhui myös hajautetun koulumallin puolesta, joka takaisi autonomisten yksiköiden toimintavapauden.

Paneelissa selvitettiin myös rehtorien suhtautuminen ylioppilaskuntien vaatimukseen opiskelijajäsenen osallistumisesta säädekirjan muotoiluun. Sotamaan mielestä tavoitteena tulisi olla mahdollisimman monipuolinen laatijakollektiivi. Elinkeinoelämän ja valtionhallinnon lisäksi siinä tulisi olla myös muiden tahojen, kuten opiskelijajärjestöjen nimeämiä edustajia ja alumnikunnan edustajia. Pursulan mielestä lähtökohtana olisi yliopistojen ulkopuolinen hallitus, johon ei kuulu yliopistojen sisäisiä tahoja, ei henkilökunnan eikä opiskelijakunnankaan edustajia. Kasasen mielestä nyt vaikuttaa siltä, että voitaisiin valita myös laajempi kokoonpano, johon voisi tulla myös yliopistojen sisäisiä edustajia, kuten opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Opiskelijat vaarassa jäädä ulos innovaatioyliopiston hallituksesta

teksti: Sini Numminen

Opiskelijat, opettajat ja henkilökunnan edustajat saattavat jäädä ilman äänivaltaa, jos uuden säätiömuotoisen yliopiston hallitus kootaan selvitysmies Raimo Sailaksen työryhmän vuoden takaisen esityksen mukaan.

Suurista korkeakoulupoliittisista linjauksista, kuten määrärahojen jaosta, opiskelijamääristä tai koulutusohjelmien tavoitteista päättäisi yliopiston ulkopuolinen hallitus, joka koostuisi valtion, tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja alumnikunnan valitsemista edustajista.

TKK:n rehtori Matti Pursula toteaa, että uudelle yliopistolle on tärkeää valita strateginen hallitus, joka tekee yliopiston edun mukaisia päätöksiä ilman perinteistä reviiriajattelua. Hän kannattaa ulkopuolista hallitusta. Yliopistoväen näkemys tulisi Pursulan mukaan huomioitua jatkossakin kokousasioiden valmistelun ja esittelyn kautta. Tutkimukseen ja opetukseen liittyviin asioihin pääsisi vaikuttamaan ennen kaikkea kunkin korkeakoulun tasolla.

Myös TKY:n hallituksen koulutuspoliittisista asioista vastaava Markus Heimonen tunnustaa, että hallituksen puhdas edustuksellisuus ei takaa parasta päätöksentekoa. Hän kuitenkin toivoisi ylioppilaskuntien ymmärrystä käytettävän hyväksi myös säätiöyliopiston hallituksessa. Kun puhutaan nykyisten opiskelijaedustajien roolista, Heimonen korostaa riippumattomuutta. "Opiskelijoilla ei ole ollut taloudellisia intressejä ja harvemmin esimies-alainen-suhteita hallituksen muihin jäseniin."

KY ja TOKYO lausuivat tammikuun lopussa, että ylioppilaskunnalla on oltava nimitysoikeus yhteen säätiön hallituksen jäseneen. TKY ei lähtenyt mukaan kannanottoon, koska eri mieltä oltiin kannanotossa mainitusta niin sanotusta kolmen koulun mallista.

Opetusministeri Sari Sarkomaa on ilmaissut kannattavansa opiskelijoiden jäsenyyttä innovaatioyliopiston hallituksessa. Vielä kuitenkin on epäselvää, ketkä lopulta saavat nimitysoikeuksia. Opetusministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan säädekirjaa, jossa hallituksen valintatapa määritellään. Ensimmäinen hallitus valitaan viimeistään toukokuuss