TKK:lla 28,9 prosenttia vuonna 2005 aloittaneista on tehnyt kandidaatintutkielman tavoitteeksi asetetussa kolmessa vuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinto suoritetaan TKK:lla keskimäärin seitsemässä vuodessa, kun se pitäisi tavoitteiden mukaan suorittaa viidessä.
Opetusministeriön rahoittamaan "Teknillistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen" -hankkeeseen kuului seminaari, jossa julkistettiin tietoja opintojen pitkittymisestä.
Paitsi että tilaisuudessa pohdittiin syitä ja keinoja vaikuttaa ongelmaan, väiteltiin myös siitä, onko tilanne ylipäänsä ongelma. Vesa Linja-aho TKK:lta kysyi, kenen ongelma myöhäinen valmistuminen on ja haluaisivatko opiskelijat edes valmistua viidessä vuodessa.
"En osaa nähdä kansantaloudelle olevaa hyötyä tai tuhlausta, koska alallamme opiskelijat säätelevät itse valmistumistaan. Siinä mielessä hyöty yhteiskunnalle toteutuu täysimääräisesti, vaikka tilastonikkarille se ei näy", vararehtori Kalevi Ekman vastasi.
"Vastavalmistuneella diplomi-insinöörillä on keskimäärin 30 kuukautta alan työkokemusta tai harjoittelukokemusta", Kati Korhonen-Yrjänheikki TEK:stä puolusti myös vapaampaa valmistumisaikaa.
Ainoa selvästi eroava näkemys tuli valtiolta. "Yksilön näkökulmasta tekniikan alalla myöhään opiskelu ei ole niin suuri ongelma. On sellaisia aloja, joilla opiskeluaikainen työnteko on ongelmallista, jos työnteko ei vahvista omaa koulutusta vastaavaa osaamista. Yhteiskunnan näkökulmasta jokaisella opiskeluvuodella on laskennallinen hinta ja siksi hinta kasvaa opintovuosien mukaan", Birgitta Vuorinen opetusministeriöstä vastasi.
Janne Luotola
