![]() |
Virallinen totuusOpiskelijaelämän ihanuus ja kurjuus Satu Alikoski Onnittelut kaikille uusille fukseille hyvästä opiskelupaikasta ja tervetuloa kaikki vanhemmatkin tieteenharjoittajat takaisin Otaniemen arkeen. Olen ollut pari päivää aivan innoissani siitä, että täällä on taas elämää. Syksyn alku tuo mukanaan jälleen uusia ihmisiä ja mahdollisuuksia. Ja niihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua. Vaikka tänne onkin
tultu opiskelemaan, kannattaa muistaa, ettei opiskelun pidä olla ainoa
asia missään vaiheessa opintoja. Harrastukset ja pieni säpinä pitävät
kehon ja mielen virkeinä, väitti eräs fiksu kaverini joskus. Otaniemen
kerhot ja yhdistykset tarjoavat paljon erilaista toimintaa ja itäisen
satamakaupungin puolelta sellaista kuuluu myös löytyvän. Liikaa ei
kannata kuitenkaan yrittää; itsensä liika stressaaminen ei pidemmän
päälle ole kovin terveellistä. Viimeistään siinä vaiheessa kannattaa
levätä, kun huomaa nukkuvansa vain pari tuntia yössä ja miettivänsä
vain tekemättömiä hommia. Oikeastaan parempi, jos ei päädy alkujaankaan
tuollaiseen tilanteeseen, vaan tekee kaikkea sopivassa suhteessa. Opiskeluaika voi kyllä tuoda mukanaan muutakin kuin jännittäviä mahdollisuuksia. Opinnot tai muu elämä eivät aina mene suunnitelmien mukaan. Kurssit eivät mene läpi, valittu koulutus- tai tutkinto-ohjelma tuntuu täysin väärältä ja ihmissuhteet floppaavat. Tähän päälle vielä opiskelijoiden vähintäänkin haastava raha- ja asuntotilanne, niin ei ihme, jos silloin tällöin taivas tuntuu putoavan niskaan. Jos voisinkin sanoa, että TKY tarjoaa näihin kaikkiin pulmiin ratkaisun… Parhaamme kyllä yritämme, ja jos emme itse pysty auttamaan, niin osaamme ainakin ohjata eteenpäin. Opintoasioissa auttaa esimerkiksi opintopsykologi, ihmissuhdeongelmista voi käydä juttelemassa vaikka Nyytin keskustelupalstoilla ja opintorahaan tulee korotus vuoden päästä (tulorajoihin jo vuodenvaihteessa). Deittipalvelu kun saataisiin vielä perustettua. Oma hyvinvointi - sekä psyykkinen että fyysinen - kannattaa ottaa vakavasti ja pitää siitä huolta. Viime aikoina on tullut puhuttua paljon opiskelijoidenkin lisääntyvästä masentuneisuudesta. Jokaisella on välillä aikoja, jolloin ei jaksaisi nousta sängystä ja minkä tahansa homman aloittaminen tuntuu ylivoimaisen raskaalta. Jos tätä kuitenkin jatkuu pidempään, kannattaa harkita yhteyden ottamista sellaiseen tahoon, jonka kanssa asiasta voi jutella. Opiskeluaika on muutosten aikaa. Koskaan ei tiedä, mitä kaikkea päätyy tekemään, eikä välttämättä edes sitä mitä haluaisi tehdä. Tai vaikka tietäisikin, kannattaa silti pitää silmänsä avoinna. Kun aloitin opintoni TKK:ssa syksyllä 2003, kuvittelin olevani ehdottomasti oikealla alalla, valmistuvani viidessä vuodessa ja ehkä lähteväni vain vähän mukaan killan toimintaan, jotta tutustuisi opiskelukavereihin. Ei se ihan niin lopulta mennyt. Koulutusohjelman vaihto takana, viides opiskeluvuosi alkamassa (enkä todellakaan ole valmistumassa keväällä) ja teekkariaktiiviura edelleen meneillään. Voin vain todeta, etteivät asiat ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan edenneet. Hetkeäkään en kuitenkaan ole katunut. Hyvää syksyn alkua kaikille, pilkettä silmäkulmaan ja jaksamista
opintoihin, olivat ne sitten alussa, lopussa tai jotain siltä väliltä. ![]() Päivitetty 10.9.2007 tulostusversio |
||||||||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |