Aalto-yliopiston kampussuunnitelmat jakavat mielipiteitä. Keskustelu korkeakoulun ja sen kampuksen sijainnista ei kuitenkaan ole uusi aihe, vaan vastaavia kysymyksiä pohdittiin jo 60 vuotta sitten. Silloin haasteita ei tuottanut oppilaitosten yhdistyminen, vaan TKK:n opiskelijamäärien jatkuva kasvu. Sen seurauksena kävivät ahtaiksi sekä koulun että ylioppilaskunnan tilat Helsingin keskustassa. Samoin ongelmaksi muodostui halpojen asuntojen vähyys oppilaitoksen lähistöllä.
Idea muutosta muualle syntyi alkuvuodesta 1947, ja sitä kehiteltiin aluksi kulissien takana. Pian teekkarikyläajatusta väläyteltiin myös Teekkari-lehdessä: "Kesällä kantautui huhu toimituksen kesälaitumillekin siitä, että Polin seudulla on taas nähty Jämerän jäljet..." Samalla kerrottiin, että Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki olivat keskustelleet uudesta Olympiakylästä eli Teekkarikylästä, ja maalailtiin myös korkeakoulun muuttoa samaan paikkaan. Lisäksi visioitiin runollisesti omaa pientä yhdyskuntaa "ulkona kaupungin häiritsevästä melusta, mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä".
Kyläasiassa aiottiin järjestää kaksi tempausta teemalla "Suomi Olympialaisiin! Olympialaiset Suomeen!", joista toinen Suomen olympiajoukkueen ja toinen teekkarikylän hyväksi. Olympiakylähankkeen vastusten takia tempaistiin lopulta ainoastaan kylän puolesta vuonna 1949, teemana "Otaniemi on - teekkarikylä tehdään!" Varsinainen tempaus koostui perinteisesti kulkueesta ja muista huvituksista kuten tansseista, revyystä, lasten satuillasta ja juhlista työväentalolla. Lisäksi tempaukseen voidaan laskea kylän hyväksi tehdyt tiilitalkoot ja kaikki rahoituksen hankkiminen. Tällä kaikella pyrittiin mainostamaan hankkeen yleishyödyllisyyttä ja keräämään varoja kylän rakennusrahastoon.
Ensimmäiset asukkaat muuttivat teekkarikylään 1951, mutta koulu pysyi keskustassa vielä vuosikaudet. Vuonna 1956 TKY tempaisi jälleen TKK:n siirtämisen hyväksi. Tämänkin jälkeen kesti vielä kauan, ennen kuin korkeakoulu oli kokonaan muuttanut Otaniemeen.
Vaikka nykyisen TKK:n kampusalueen saavuttamiseen on tarvittu pari tempaustakin, osoittaa se silti jossain määrin koulujen siirtymismahdollisuuksia. Siten myös esimerkiksi TKY:n nykyinen visio Aalto-yliopiston yhteiskampuksesta saattaisi olla realistinen.
Ja niin, mitä olivat nuo Jämerän jäljet? Niillä viitattiin tietenkin Jämeräpartaiseen insinööriin, joka epäkohtia havaitessaan toimii teekkaritempausten alullepanijana sekä suojelijana. Julkisuudessa hän ei näyttäydy, vaan kokoaa alaisikseen tempausesikunnan toteuttamaan käskyjään. Jämeräpartainen insinööri on jo vuodesta 1924 lähtien kutsunut teekkareita tempaamaan yhteisen hyvän vuoksi aina tarvittaessa.
Tempaajat
