Sturm und Drang ei nöyristele

Uskalias teekkaritoimittaja soluttautui oikeustieteen opiskelijoiden pikkujouluihin Tavastialle 28.11.ja kuunteli, kun viisi vuotta nuoremmat liehuletit hevittivät elämänsä keikan.

teksti: Sofia Ziessler

Ennen Sturm und Drangin keikan alkamista olin yrittänyt selvittää, mistä ihmeestä oikein olikaan kysymys. Kaverillani Pykälästä (Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestö) ei ollut mitään todellisuuteen pohjautuvaa käsitystä bändistä; hän arveli soittajien olevan noin 13-vuotiaita ipanoita. Itselleni Sturm und Drangista tuli jostain käsittämättömästä syystä mielleyhtymä Boney M -nimiseen saksalaiseen, 70-luvulta lähtien menestyneeseen yhtyeeseen, joka tunnetaan muun muassa luokattoman upeasta hitistään Sunny. Mutta ironia sikseen ja takaisin asiaan.

Kaverini epätieteellinen analyysi bändin keski-iästä heitti ainoastaan kahdella vuodella. Jäsenet ovat syntyneet vuosina 1991 ja 1992, eli 15-16-vuotiaina heillä on vielä peruskoulu kesken. En ollut koskaan tietoisesti kuunnellut bändin musiikkia, joten hämmennys oli melkoinen, kun tykitys alkoi. Vaasalaisen bändin musiikkityyli painottuu power metaliin, mutta vaikutteita on myös heavy metalista ja hard rockista. Laulaja ja kitaristi André Linmanin ääni oli kypsä ja varma, eikä siinä kuulunut jälkeäkään teini-iän särinästä. Hän lauloi puhtaasti ja nautti selvästi esiintymisestä. Keikka alkoi pitkätukkaisen Andrén ja basistin (Henrik "Henkka" Kurkiala) moshauksella. Rumpali Carl Peter "Calle" Fahllund oli koko keikan ajan ilmiliekeissä ja soitti tarkasti ja lujaa. Koskettimien Jesper "Jeppe" Welroos vaikutti astetta ujommalta tapaukselta, samoin kuin kitaristi Alexander "Alex" Ivars, mutta soittivat loistavasti.

Kaiken kaikkiaan seurasin keikkaa hurmaantuneena poikien taidoista ja Andrén karismasta. Kaikki oli kunnossa: miksaukset ja yksinkertainen, mutta niin helposti pieleen menevä peruselementti, eli englanninkielisten lyriikoiden ääntäminen. Toki pojilla on musiikillinen kehitys vielä kesken, mutta tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta.

Mietin, miltä tuntuisi reissata alaikäisenä ympäriinsä esiintymässä itseään reippaasti vanhemmalle ja ei-niin-selvälle yleisölle. Pojat ovat kuitenkin soittaneet yhdessä jo vuodesta 2004 lähtien, ja tämän vuoden toukokuussa julkaistu debyyttialbumi Learning to Rock on myynyt kultaa. Tavastian keikalla pojille jaettiin kultalevyt. Hämmästyttävää. Bändin taustajoukkoja ovat vanhemmat — Andrén isä Patrick Linman on bändin manageri, ja hän kirjoittaa Andrén kanssa kaikki bändin kappaleet.

Toivottavasti pojat saavat tehtyä elämässään niin monta albumia kuin he haaveilevat. Ja toivottavasti he eivät reputa liian monta koetta.

Seuraavia Sturm und Drangin keikkoja: 7.12. Amarillo, Kouvola; 14.12. Amarillo, Tampere