Moni ihminen luulee, että telepatia on humpuukia, ja jotkut pitävät sitä totena väärin perustein. Meille valituille on kuitenkin selvää, että ilmiö on yhtä totta kuin parallelliaksiooman todistumattomuus; aiheesta julkaistiin hiljattain tutkimuskin. Ihmisten kaikki ajatukset ovat muualta luettuja, mutta tietämättömyydessään he vain luulevat päähänsä putkahtavia ajatuksia omikseen.
Insinörtille on selvää, että täytyy olla olemassa media, jossa ajatustenvälinen tiedonsiirto tapahtuu: informaatiovirrat vaativat rinnalleen fysikaalisen suureen virran. Koska ajukoppa prosessoi dataa sähkökemiallisina impulsseina, viestintä perustunee langattomaan protokollaan - ei ole nykytekniikalla kikka eikä mikään manipuloida synapseja sopivalla taajuudella muuttuvilla sähkömagneettisilla kentillä. OSI-mallin fyysinen kerros lienee jokin radion tapainen. Muista kerroksista ei tiedetä, mutta oletettavasti väyläprotokolla on deterministinen, ja väylän lukeminen tapahtuu liitutauluperiaatteella.
Suomalaisten konsensushakuisuudesta ja kyvyttömyydestä ajatella useampaa kuin yhtä asiaa kerrallaan voidaan myös päätellä, ettei väylään kytketyillä päätelaitteilla ole erillisiä osoitteita, vaan ne kaikki vastaanottavat samat signaalit. Viestin tulkinta jää täten riippumaan ainoastaan vastaanottavasta dynamiikasta. Yleensä ihmiset toimivat alipäästösuodattimina. Vyötärön alittavat jutut vahvistuvat; saksalainen ekspressionismi ja muu kültürelli taas vaimenee systeemissä.
Ei epäilystäkään, että ajatustenlukija on reaaliaikajärjestelmä: tiedonsiirron katkeaminen aiheuttaa järjestelmän toimintaan vakavia häiriöitä, kuten sammumista Rantsun lattialle tai urkintalakialoitteita. Suomeksi reaaliaikajärjestelmä on sellainen, jossa signaalien vasteajat taataan tiettyjen rajojen sisään. (Esimerkiksi kebab ei ole reaaliaikajärjestelmä, koska serverin viive clientin kyselystä muuttuu ennakoimattomasti ajan funktiona, ja paketit muuntuvat tai jopa katoavat matkalla. Verdammt!)
Vastaavasti täytyy olla olemassa taho, joka kirjoittaa ajatuksia, eli tiedonsiirtoverkon masteri. Se olen minä. Te ette tietenkään usko, koska kirjoitan teidän ajatuksenne skeptisiksi. Tätäkään te ette usko, samasta syystä, mitä te ette myöskään sulata, ja niin edespäin. Täten syntyy päättymätön rekursio systemaattista epäuskoa ja sen selittäjää, eikä rekursion konvergoitumisesta ole todisteita. Descartes-sitaattia "Ajattelen, siis olen" joudutaan kyllä tarkastelemaan uudessa valossa.
Ei ole tiedossa, miksi evoluutio on suonut kahdella jalalla kävelevälle nisäkäslajille, joka ei ole ikinä tyytyväinen, kyvyn luulla tekevänsä päätöksiä, tuon illusioonin täysivaltaisuudesta ja yksilöllisyydestä. Mikäpä sen biasoituneempi olettamus! Päädytte tietämättänne valitsemaan juuri sen vaihtoehdon, mikä teidän on käskettykin, ja luulette olevanne fiksujakin! Revisionistien juonia, sanon minä.
Juho Lindholm
