Opetusministeriön tulospaineet korkeakouluille ovat jatkuvasti nousseet. Viime vuonna useimmat yliopistot jäivät jälkeen opetusministeriön kanssa sopimistaan tutkintotavoitteista. Selvimmin loppututkintotavoitteestaan jäivät Teknillinen korkeakoulu ja Åbo Akademi. TKK:n tutkintotavoitteiden toteutuma vuonna 2001 oli 75,5 prosenttia: tavoite ylempien korkeakoulututkintojen osalta oli 1130 ja saavutettu tulos 853 (tiedot: OPM).

Tulosoh­jausnuorassa kulkeminen merkitsee sitä, että opetusministeriö jakaa yliopistoille resurssit suoritettujen tut­kintojen mukaan. Samanaikaisesti yliopistot joutuvat entistä enemmän kiinnittämään huomiota kansainvälistymisen paineeseen niin opetuksessa kuin tutkimuksessa.

Kansainvälisyyden lisäämiseen haastaa opetusministeriön kansainvälisen toiminnan strategia. Opetusministeri Maija Raskin mukaan kansainvälistymisellä turvataan suomalaisen julkisen yliopistolaitoksen kilpailukyky globaaleilla koulutusmarkkinoilla.

Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on nyt noin 2000. Enemmänkin heitä otettaisiin.

”Tarvitsemme lisää ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen. Vaihto- ja tutkinto-opiskelijat luovat kansainvälisyyttä ja tuovat uusia ajatuksia opetusmenetelmien ja -sisältöjen kehittämiseen”, totesi Rask Vaasan yliopiston avajaisissa syyskuussa.

Koulutuksen maksuttomuudesta Rask ei silti tingi: ”Jos koulutamme hyödyksemme ulkomaalaisia opiskelijoita, olisi erikoista kohdella heitä eri tavalla kuin omia kansalaisia.”

Syksyllä 2000 lähti liikkeelle kansainvälinen yliopistohanke, kun Teknillisen korkeakoulun rehtori Paavo Uronen alkoi puhua yksityisestä IT-alan yliopistosta. Urosen mukaan uusi yliopisto helpottaisi osaajapulaa ja kansainvälistäisi Suomea.

Elokuussa 2002 pääkaupunkiseudun kuntien, yliopistojen, kauppakamarien ja Uudenmaan liiton omistama kehityskeskus Culminatum Oy julkaisi Helsinki Consulting Group Oy:n tekemän perustamismuistion, jossa esitellään suunnitelma kansainvälisen yksityisen yliopiston perustamisesta pääkaupunkiseudulle. Konsultit tutkivat asiaa ensin Helsingin kaupunkipoliittisessa työryhmässä ja sitten maakuntaliiton toimesta. He päätyivät esittämään säätiön perustamista yksityisen yliopiston ylläpitäjäksi.

Taustasäätiön on tarkoitus perustaa osakeyhtiömuotoinen yliopisto. Osakkaiksi kaavaillaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja, yrityksiä, järjestöjä ja myöskin yliopistoja.

Tarkoitus olisi ottaa yliopistoon aluksi sata opiskelijaa vuodessa. Pääosin he tulisivat ulkomailta, mutta koulu olisi avoin myös suomalaisille. Opetusaloja olisivat informaatioteknologia, media, teollinen muotoilu ja kansainvälinen johtaminen. Opetuskieli olisi englanti ja lukuvuosimaksuksi on ehdotettu 16 000 euroa. Lisäksi yliopisto rahoittaisi toimintaansa sopimustutkimuksella.

Tutkintoja kansainvälinen yliopisto ei voisi antaa, sillä nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista tutkinto-opetuksen maksullisuutta. Valmistelijat esittävät, että tutkinnot hyväksytettäisiin ulkomailla.

Culminatum Oy:n toimitusjohtaja Eero Holstila toteaa, että tämän syksyn neuvotteluissa edetään rauhallisesti:

”Kyseessä on 10–15 vuoden perspektiivihanke, osa Helsingin seudun kehittämistä maailmanluokan innovaatioympäristöksi. Tavoite on saada Suomeen tulevaisuudessa 10 000–15 000 ulkomaalaisen opiskelijan yhteisö. Missään tapauksessa tämä hanke ei käynnisty vielä ensi syksynä. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat aikaisintaan vuonna 2004.”

Kansainvälinen yliopisto on herättänyt poliittisia intohimoja jo moneen kertaan ennen perustamistaan. Uuden yliopiston on pelätty romuttavan ajatuksen maksuttomasta yliopisto-opetuksesta.

Hankkeen alullepanija Paavo Uronen ei tässä vaiheessa halua kommentoida kansainvälistä yliopistohanketta mitenkään. Uudenmaan osaamiskeskuksen Osuma-tiedotuslehden numerossa 2/2002 Uronen kuitenkin hämmästelee hankkeen kohtaamaa ”impivaaralaista” kritiikkiä yliopistopiireissä ja valtionhallinnossa. Hänen mukaansa uusi yliopisto ei olisi millään tavalla pois suomalaisilta yliopistoilta.

”Tämä ei ole epäluottamuslause suomalaiselle yliopistopolitiikalle vaan uudenlainen mahdollisuus. Uskon, että löydämme kokonaisuudet, jotka eivät ole päällekkäisiä nykyiselle tarjonnalle.”

Urosen mukaan tutkimus on tärkeä osa kansainvälisen yliopiston toimintaa. Tarkoitus on saada suomalainen yrityselämä rahoittamaan tutkimusta. ”Yritykset etsisivät osaamista ja tutkimustuloksia sieltä, missä niitä on laadukkaimmin saatavilla”, linjaa Uronen Osumassa.