Etusivulle




Jyrki J.J. Kasvi: Tutkintojen tasoa ei ole varaa alentaa
Mikko Arvinen




Koska kaikilla itseään kunnioittavilla paikallislehdillä on tapana kehua oman kylän kansanedustajia, haluaa Polyteekkari pitää tekniikan tohtori Jyrki J.J. Kasvin näkemyksiä yliopistolaitoksen kehittämisestä poikkeuksellisen järkevinä. Kasvin eduskunnassa pitämän puheenvuoron mukaan hallituksen esittelemissä yliopisto- ja opintotukilain muutoksissa ei ole mitään järkeä.

– Jos joku täällä ehdottaisi työttömyyspäivärahan korvaamista työttömyyslainalla, häntä ei ehdittäisi kantaa edes salista ulos lynkattavaksi. Jos joku kehtaisi sanoa, että esimerkiksi työttömien pitäisi tulla samalla rahalla toimeen, jolla opiskelijan oletetaan tulevan toimeen, hänet lynkattaisiin välittömästi valtiosalin kristallikruunuihin, Kasvi sanoi eduskunnan täysistunnossa.

Jyrki J.J. Kasvin mukaan vastuunsa tuntevat nykynuoret eivät ota lainaa, jos he eivät ole aivan varmoja, että pystyvät myös huolehtimaan siitä.

– Mikään tutkinto ei nykymaailmassa takaa koulutusta vastaavaa työpaikkaa, jolla huolehtia opintolainan takaisinmaksusta, Kasvi sanoi.

Erityisen huolestunut Kasvi on kuitenkin niistä puheista, joidenka mukaan esimerkiksi varsinaiseen tutkintoon kuulumattomat sivuaineet nähdään vain valmistumisaikoja venyttävänä pahana.

– Ylimääräiseen 20 opintoviikkoon voi tärvääntyä jopa puoli vuotta. Kamalaa, kyllä tuollainen pyrkimys laaja-alaiseen osaamiseen ja itsensä sivistämiseen on kitkettävä suomalaisista yliopistoista pois, Kasvi ironisoi.

Sen sijaan, että valmistumisaikoja pyrittäisiin keinotekoisesti nopeuttamaan, pitäisi korkeakouluille taata riittävä rahoitus laadukkaan opetuksen järjestämiseen.

– Opiskele siinä sitten nopeasti, kun opintojen ohjausta ei ole, kun pakolliselle kurssille ei mahdu, kun kirjastossa ei ole kirjoja, Kasvi sanoi.

Jos korkeakoulujen resursseja ei saada kuntoon, ei opintoja pystytä Kasvin mukaan nopeuttamaan muuten kuin tutkintojen tasoa alentamalla. Tämä olisi kuitenkin pahin virhe mihin korkeakoulut voisivat syyllistyä. Vaikka suomalaiset koululaiset ovat maailman parhaita, löytyvät suomalaiset yliopistot kansainvälisissä vertailuissa Jyrki J.J. Kasvin mukaan kolminumeroisilta sijaluvuilta. Tähän ei Kasvin mukaan ole enää varaa.

Lisää
>> PT 05/2005: Uudistusesitykset pähkinänkuoressa
>> PT 05/2005: Pohdintoja opintoaikojen rajausesityksestä