Uuden yliopistolakiesityksen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen voi käyttää kaksi vuotta sen ohjeellista suorittamisaikaa pidemmän ajan. Tähän ei lasketa esimerkiksi asepalveluksen suorittamista tai äitiysvapaata. Tämän lisäksi opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi yhteensä neljäksi lukukaudeksi.

Opiskelijalla olisi siis yhteensä yhdeksän vuotta aikaa valmistua siitä hetkestä lähtien kun hänet on hyväksytty yliopistoon opiskelijaksi. Tämän lisäksi opiskelijalle on myönnettävä lisäaikaa hänen esitettyä tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuunsaattamiseksi. Lakiesitys on muuttunut vuodentakaisesta, jolloin yliopistolla oli suurempi harkintavalta, hyväksytäänkö opiskelijalle lisäaikaa jos tavoiteaika on ylittynyt.

Käytännössä uusi laki karsisi uusien opiskelijoiden joukosta niin kutsutut ikiopiskelijat. Samalla rajoitukset kuitenkin heikentävät osa-aikaisen opiskelun mahdollisuutta, oli syynä sitten työnteko, yhdistystoiminta tai esimerkiksi uusi elämäntilanne. Herääkin kysymys, millä tavalla rajoitukset vaikuttavat ensi syksynä aloittavien opiskelijoiden opiskeluaikaisiin päätöksiin. Onko enää halua lähteä vaihtoon, ottaa vastaan houkutteleva työtarjous tai toimia aktiivisesti esimerkiksi jossakin yhdistyksessä? Entä riittääkö meillä tulevaisuudessa peruskursseille assistentteja?

Täytyy muistaa, että jo tutkinnonuudistus on yksi valtioneuvoston kirjaamista keinoista lyhentää opintoaikoja. Opintojaksoille on meidänkin koulussamme tehty kuormittavuus- analyysejä, jolloin työmäärä vastaa aidosti opintopistemäärää. Samalla on tarkistettu esitietovaatimukset ja päällekkäisyyksiä on poistettu. Lisäksi jokaisella opiskelijalla otetaan vuoteen 2006 mennessä käyttöön henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS). Yliopistot ovat myös velvoitetut tehostamaan opintojen ohjausta.

Esitys opintoaikojen rajoittamiseksi tulee erikoiseen aikaan, sillä tutkinnonuudistuksen todellisia vaikutuksia opintoaikoihin ei vielä voida ennustaa. Lainsäädännöllisesti asetetut rajoitukset tulevat teettämään yliopistoille paljon työtä, vaikka nämä resurssit olisi parempi sijoittaa esimerkiksi opetuksen kehittämiseen. Esimerkiksi Oulun yliopistossa saatiin pitkäjänteisellä opetuksen tehostamisella ja opintojen ohjauksen lisäämisellä opintoajat lyhenemään jopa vuodella.

Nykyisellään lakiesityksen muoto on kuitenkin myönteisempi kuin viime vuoden keväänä esitetyt totaalirajaukset. Viime keväänä yli kymmenentuhatta opiskelijaa nousi barrikadeille esityksiä vastaan. Tämän jälkeen opiskelijajärjestöt ovat tehneet pitkäjänteisesti työtä koettamalla vaikuttaa esityksen sisältöön. Opintoaikojen rajoittamista emme kannata edelleenkään, mutta jos eduskunta päättää kaikesta huolimatta esityksen hyväksyä, ei hätä olisi enää niin suuri.


Sini Numminen
TKY:n hallituksen koulutuspoliittiset asiat
Jarno Vanhatalo
TKY:n hallituksen opintoasiat