Vanha Polin ääriviivat piirtyivät ensimmäistä kertaa ihmisten mieliin, kun lokakuussa 1901 Teknikern-lehdessä julkaistiin ehdotus talon piirustuksista. Suunnitelman mukaan teekkareiden uusi koti rakennettiin Antinkadulle. Nykyään katua kutsutaan Lönnrotinkaduksi. 30.–31. lokakuuta 1903 vietettiin talon viralliset kaksipäiväiset vihkiäiset. Historia kertoo, että tärkein syy Polin rakentamiseen oli Teknillisen yhdistyksen jäsenmäärän odotettu kasvu. Vuosisadan vaihteessa Teknillisen opiston opiskelijoita oli jäseninä runsaat 200.

Vuosisadan alussa alkoholi oli polttava puheenaihe, ja raittiusliike vaikutti voimakkaasti teekkareidenkin keskuudessa. Polilla teekkarit kuitenkin saivat juhlia omassa rauhassaan. Vuonna 1910 Polilla opiskellut Salme Setälä kertoo, että joskus pistäydyttiin myös talon ulkopuolella: ”Kerrotaan, että joukko teekkareita oli jonakuna yönä nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta ja riemukkaassa innostuksessaan irrottanut katukilvet Antinkadulta Yhdistyksen (Vanha Poli) kohdalta. Poliisi oli vihainen ja luki lakia ja meni kantelemaan rehtorille.” Rehtori oli kuitenkin ymmärtänyt opiskelijoitaan hyvin ja todennut poliisille: ”Raskaat opinnot vaativat raskaita huvituksia.”

Kun Polilla pidettiin juhlia, paikalla oli valvoja, joka piti huolta siitä, että paikat säilyvät ehjänä ja talo tyhjenee ajallaan. Polin valvojan kirjaan on 31.3.1938 kirjoitettu: ”Klo 3.00 – salissa soi polokka, ja jenkkasemmoiset ovat jo lopuillaan. Kivat, kevyet, kansanomaiset juhlat – umpitunnelissa on vähän kansaa; seurusteluhuoneen pimeässä sen sijaan melkoisesti. Pitänee ruveta tyhjentelemään taloa.”

Polin valvoja jatkaa: ”Pokeripoksissa on tehty pimeyden töitä – epäkorrekti esiintyminen teekkarille. Poli tyhjä klo 4.20, muuten, paitsi että Keijas, Mainari + 8 kumppania jäivät ryyppäämään.” Mustekynällä tekstin on allekirjoittanut Heka.

Polilla hallituksen kokoushuoneen ulkopuolella säilytettiin tavallisesti kahta suurta kiveä, joita kutsuttiin Jämerän kiveksiksi. Hallituksen vaihtuessa toimitettiin tietyt rituaalit. ”Vanha hallitus piilotti kaksi kiveä jonnekin Polille, ja uuden hallituksen ensimmäinen tehtävä oli löytää kivet ja palauttaa ne oikeille paikoilleen. Kun kivet, joiden koko oli kunnioitettava, oli toimitettu takaisin, antoi vanha hallitus suorituksesta arvionsa, jonka mukaisesti uusi hallitus joko kelpuutettiin tai hylättiin. Tiettävästi kaikki hallitukset selvisivät tehtävästä, vaikka se vaatikin hikeä ja kyyneleitä”, kirjoittaa Jari Hanski. Ilta huipentui ”Melskan Henkeen”. Hanski kertoo, että Polin pokerimontussa oli suuri valaisin, jonka kupuseen laitettiin spiritusta, joka sitten humautettiin tuleen. Melskan hengen läsnäollessa laulettiin teekkarihymni. Melska oli korkeakoulun matematiikan professori Robert Mellin.

Vanhan Polin tiloissa, nykyisessä Hotelli Lordissa järjestetään rakennuksesta kertova valokuvanäyttely vuosijuhlaviikolla ke–pe. Näyttelyyn on vapaa pääsy.