Personal trainerit eivät enää ole ainoastaan urheilijoiden käytössä. Myös menestystä haluavat johtajat palkkaavat itselleen nyt henkilökohtaisia valmentajia.
”Henkilökohtaisessa johtajakoulutuksessa käsitellään vain niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä omassa tilanteessa”, Helena Åhman sanoo. Hän on vasta väitellyt johtamisen ja työpsykologian laboratoriosta aiheenaan oman mielen johtaminen.
Saman osaston tutkija Jari Ylitalo vahvistaa: ”Johtajuutta oppii parhaiten kokemuksellisen oppimisen kautta, tulkitsemalla niitä tilanteita, joihin muiden ihmisten kanssa joutuu.”
Aina se ei ole kovin hauskaa, Ylitalo myöntää. Johtajana pitäisi kuitenkin ymmärtää itsestään myös niitä puolia, joista ei pidä.
”Jos joku guru puhuu luokassa johtamisesta, se on enemmän teatteria kuin oppimista. Tauolla kommentoidaan kivaa kravattia ja viisaita sanoja, mutta ei siitä välttämättä paljon jää käteen”, Ylitalo sanoo.
Johtajuudesta on tullut entistä tärkeämpää ja haastavampaa, vaikka kaikkien työntekijöiden itsenäisyys ja vastuu ovat kasvaneet. Innostaminen, tukeminen ja työedellytysten luominen ovat vähintään yhtä vaativia tehtäviä kuin vanhan ajan käskeminen ja valvominen.
”Kaikki mokaavat joskus! Jos kokoajan pelkää virheiden tekemistä, sen näkee. Ihminen ei toimi silloin rennosti ja innovatiivisesti.”
Virheiden tekemisestä pitäisi osata ottaa oppia, ja toimintatapojaan täytyy kyetä tarvittaessa muuttamaan.
”Johtajaksi oppiminen on prosessi, joka ei koskaan lopu”, Ylitalo sanoo. Hän on ollut vetämässä tutkimusprojektia, jossa eri yritysten johtajat pohtivat omaa johtajuuttaan muutaman päivän mittaisissa seminaareissa. ”Sellaisen koulutuksen jälkeen ei voi sanoa, että nyt minä osaan johtaa, vaan nyt osaan kehittyä ja kasvaa johtajana.”
Hyvä johtaja on aito, oma itsensä.
”Ei ole totta, että ekstrovertti olisi parempi johtaja kuin introvertti. Sehän riippuu tehtävästä ja organisaatiosta”, Åhman heittää.
Huippujohtajia tutkinut yhdysvaltalainen Jim Collins löysi kaksi ominaisuutta, jotka tulevat esiin johtajina parhaiten menestyneissä: määrätietoisuus ja nöyryys. Karismaattiset, suuna päänä heiluvat johtajat ovat näkyviä ja usein päteviä, mutta eivät kuuntele toisia riittävästi.
”Johtaminen on nykyään tietynlainen palvelurooli”, Ylitalo sanoo.
Hän oivalsi, että tärkeintä niin esimiehille kuin muillekin on osata johtaa omaa mieltään. Siis mitä? Åhman tarkoittaa sillä itsensä, arvojensa ja asenteidensa tuntemista ja samalla sitä, miten nämä vaikuttavat muiden kanssa toimimiseen. Jos ihminen tiedostaa, millaisten silmälasien läpi hän maailmaa katselee, kielteisiä asenteita ja uskomuksia voi myös muuttaa.
”Johtajan tärkein tehtävä on edistää muiden ihmisten oman mielen johtamista”, Åhman väittää. ”Johtaja toimii itsekin ikään kuin valmentajana, joka auttaa ihmisiä itse keksimään ratkaisuja ongelmiin.” Johtajilla ei pidä olla oikeita vastauksia valmiina, vaan hän ennemminkin kyselee ja avustaa työtovereitaan ongelmien ratkaisemisessa.
Myös Ylitalo korostaa itsensä tuntemista hyvän johtajuuden perustana. ”Kun ihminen tuntee itsensä, hän kuuntelee ja arvostaa myös muita.” Nykyjohtajan pitää osata toimia keinuvan laivan luotsina jatkuvassa muutoksessa.
”Muutokset herättävät tuskaa ja ahdistusta. Jos niitä ei käsitellä, ne saattavat jäädä organisaatioon kiusaamisen ja stressin käyttövoimaksi.” Kun johtaja ottaa alaisensa kielteiset tunteet vakavasti, se herättää luottamusta. Ylitalo tosin heittäisi koko termin alainen romukoppaan yritysten sanavarastosta.
”Sanasta huokuu, että alainen on johtajaa alempana.” Vaihtoehdoksi hän ehdottaa seuraajaa tai yhteistyökumppania. Pääasia kuitenkin on, että työyhteisössä termit ymmärretään suunnilleen samalla tavalla.
”Periaatteessa virtuaalitiimiä johdetaan samalla tavalla kuin muitakin organisaatioita. Luottamuksen luominen ja kasvokkaisten tapaamisten järjestäminen on johtajalle vain haastavampaa ja niihin pitää kiinnittää paljon enemmän huomiota”, professori Eila Järvenpää tuotantotalouden osastolta sanoo.
Samassakin talossa voi olla työntekijöitä, jotka eivät juuri koskaan tapaa.
”Sitä varten pitäisi luoda luontevia kohtaamispaikkoja. Avokonttori on tässä mielessä parempi kuin suljetut huoneet.”
Järvenpään mielestä erityisen tärkeää olisi oppia myös ymmärtämään muiden kulttuurien toiminta- ja johtamistapoja. Hän kertoo Yhdysvaltoihin töihin menneestä johtajasta, jonka alaiset ihmettelivät, kun tämä ei jaa tehtäviä. ”Johtaja oli Suomessa tottunut siihen, että diplomi-insinöörit työskentelevät itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, eivätkä välttämättä odota käskyjä esimieheltä.”
Suuret kansainväliset firmat järjestävätkin nykyään usein monikulttuurisuuden huomioivaa johtajakoulutusta.
”Kurssilla, jossa opiskellaan ryhmätyönä jotakin substanssia, voitaisiinkin samalla tutkia tiimin toimintaa tai projektin johtamista
käytännössä.” Åhmanin mielestä johtaminen voi olla insinööreille haastavaa, koska johtamisen mallit eivät toimi samalla tavalla kuin tekniikan kaavat.
”Johtaminen on niin tilannekohtaista, ihmiset toimivat aina vähän eri tavalla.”
Ylitalon mielestä parasta johtajaoppia opiskeluaikana on ylioppilaskunnassa ja killoissa toimiminen. ”Itselleni vuosi TKY:n hallituksessa oli merkittävä silmien avaaja.” Oman toiminnan pohtiminen vaatii yleensä jonkinlaisen herätteen, mutta ei tarvitse olla johtajatehtävissä, jotta oppisi kiinnittämään toimintaansa ja viestintäänsä huomiota.
Åhmanin mukaan jokainen voi johtaa omaa mieltään, eikä henkilökohtaisen valmentajan hankkiminen ole rahasta kiinni.
”Kannattaa pysähtyä miettimään sitä, millaisten asenteiden ja uskomusten kautta maailmaa katselee.”
”Ja kyllähän ihmiset keskenään pohtivat toistensa tapoja toimia, sitä voi tehdä tietoisestikin, tavoitteena oppiminen. Opiskelukaverin voi pistää miettimään omia tapojaan toimia ja toisinpäin”, Åhman kehottaa.
Palvelukseen otetaan: haluton johtaja