Suomi on paradoksien ja kollektiivisen itsepetoksen luvattu maa. Suunnitelmatalouden kaatumista seuranneiden puolentoista vuosikymmenen aikana Euroopan yrittäjäviha­mie­lisim­mästä ja tukiaisorientoituneesta yrityskulttuurista on globalisaation ja uuden hyper-kilpailullisen maailmanjärjestyksen karikoissa kaarnaveneilty pitkälle.

Innovatiivisten kasvuyritysten merkitys on sisäistetty hyvin – nimittäin poliittisten juhlapuheiden ja lukemattomien yrittäjyystutkimusten tasolla. Akateemisten yrittäjien osuus aktiiviväestöstä on Suomessa edelleenkin lähes nollatasolla. TKK:n perusopetuksessa tähän epätasapainoon on kuitenkin yritetty pureutua kiitettävällä tarmolla: yrittäjyyteen liittyvien kurssien määrä on lisääntynyt viime vuosina, ja kurssit onkin poikkeuksetta rankattu opiskelijapalautteessa koulun mielenkiintoisimmiksi.

Peter Kelly, luennoitsija ja tutkija yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa tuotantotalouden osastolla kertoo, että TKK:lla on kolme yrittäjyyteen keskittynyttä kurssia: New Venture Development, Entrepreneurial Finance ja Enterprise Forum.

NVD:n tarkoituksena on auttaa ihmisiä harsimaan alustavista ideoistaan suhteellisen vedenpitävä kokonaisuus ja tarjota ideoita liiketoimintakonseptin elinkelpoisuuden arvioimiseksi ja ongelmakohtien ratkaisemiseksi.

E-Finance taas on kurssi, joka opettaa intensiivisesti yrittäjyyteen liittyviä rahoituksen osia, kuten pääomarakenteen suunnittelua ja arvonmääritystä.

EF on suunnattu kartoittamaan ja tuomaan ratkaisumalleja niihin haasteisiin, joita jo perustetut yritykset kohtaavat. Näiden lisäksi TKK:n opetusohjelmasta löytyy muitakin kursseja, joiden avulla voi lisätä työkaluvalikoimaansa yrittäjänä.

Ennen kuin opiskelija ryntää suin päin omaa yritystä perustamaan, toppuuttelee Peter Kelly hiukan. Hän sanoo yhtyvänsä Ken Morsen, MIT:n yrittäjyyskeskuksen toimitusjohtajan näkemykseen: Vaikka tiedossa ei nyt olisi omaa loistoideaa, jonka varaan uutta liiketoimintaa käynnistäisi, on yrittäjyystiedon ja -taidon keräämisestä varmasti hyötyä pidemmälläkin tähtäimellä. Sisäistä yrittäjyyttä kun haetaan nykyään jo työpaikkailmoituksissakin.

Yrityshautomona toimivan Otaniemen teknologiakylän toiminta alkoi vuonna 1987 matalissa aaltoteräsrakennuksissa Maarinrannan tuntumassa. Prameampi teräs- ja lasirakennus Innopoli valmistui nousukauden lopulla 1991, ja samalla Teknologiakylästä tuli Innopolin tytäryhtiö. Uusi Innopoli 2 avasi ovensa toukokuussa 2002.

Lisäksi vuonna 1998 perustettu Innovaatiokeskus palvelee teknologiayrityksiä ja yrittäjiksi aikovia TKK:laisia yrittämiseen liittyvissä kysymyksissä, kuten sopimusasioissa, patentoinnissa ja innovaatioiden suojaamisessa.

Espoon ja Otaniemen alueen Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelma InnoTULI käynnistyi vuonna 1994. Ohjelman kautta on mahdollista saada rahoitusta erilaisten selvitysten tekemiseen ja ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaamiseen. InnoTULIn toimintaa koordinoi Innopoli ja TKK:n osalta Innovaatiokeskus.

Venture Cup -liiketoimintasuun­nitelmakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran lukuvuonna 2000–2001. Pääkaupunkiseudulta valtakunnalliseksi laajentunut kilpailu on nyt käynnissä kolmatta kertaa. Ensimmäisessä vaiheessa marraskuussa palautettiin 232 liikeideakuvausta, ja jälleen kerran TKK:laiset vastasivat lukumäärällisesti suurimmasta osasta liikeideoi­ta. Joulukuun 4. päivänä palkittiin 10 toteuttamiskelpoisuudeltaan parasta liikeideaa. Parhaiden ideoiden korjaamien rahapalkintojen lisäksi kaikki kilpailevat ryhmät evästettiin palautteella Venture Cupin toista vaihetta varten.

Kesällä 2001 Otaniemen teknologiakylä yhteistyössä TKK:n kanssa starttasi uuden teekkarihautomon kehittämisen. Tämä InnoLingoksi ristitty esihautomo tarjoaa opiskelijoille ja tutkijoille toimitilaa reiluin ehdoin ja mahdollisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Tähän mennessä InnoLingosta on hakenut alkuvauhtia toistakymmentä tiimiä.