![]() |
||||
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
||||
Opintotuen ja opinto-oikeuden tulevaisuus vielä avoinna
Marja Ollila
[email protected]
Yliopistolaki tulee eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina. Opinto-oikeus- ja opintotukiasioista on vaikeaa sanoa vielä mitään varmaa. Ylioppilaskunnat vastustavat rajoituksia yksissä tuumin.
![]() Opetusministeri Tuula Haatainen ei ole ottanut selvää kantaa ehdotuksiin opintotuen ja opinto-oikeuden rajoittamisesta. Ylioppilaskuntien mielipide sen sijaan on vakaa.
Hallitus on ottanut tavoitteekseen korkeakoulu-opintojen tehostamisen. Tähän pyritään muun muassa parantamalla opintojen ohjausta. Tulevia toimenpiteitä esitteli opetusministeri Tuula Haatainen toimittajatapaamisessa 5. helmikuuta.
Ehdotukset opintotuen vähentämisestä ja opinto-oikeuden ajallisesta rajoittamisesta ovat leijuneet ilmassa viime vuoden lopusta asti. Haatainen ei antanut vakuutuksia suuntaan eikä toiseen. ”Konkreettista esitystä ei ole olemassa”, ministeri sanoi.
Haataisen pöydällä ovat Eero Kurrin ja Arvo Jäppisen toimenpideohjelmien lisäksi myös muiden esittämät vaihtoehtoiset ratkaisut opintojen tehostamiseksi. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on lausunnossaan ehdottanut passiivirekisterijärjestelmää, jossa opiskelija menettäisi opinto-oikeutensa ja opintososiaaliset etunsa tilapäisesti, ellei saisi opintoviikkoja kokoon. Takaisin opintoelämään pääsisi esittämällä hyväksyttävän suunnitelman jäljellä olevista opinnoista. Myös Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistot ovat ilmoittaneet pitävänsä passiivirekisteriä aikarajoja parempana keinona lyhentää opiskeluaikoja.
TKY:n puheenjohtaja Matti Kurosen mukaan myös TKY kannattaa passiivirekisteriä. TKK puoltaa opinto-oikeuden rajaamista seitsemään vuoteen.
Kaikki opiskelijat tilanteen tasalle
Kurosen näkemys tilanteesta on varovaisen pessimistinen. ”Asumislisän vuokrakaton korottaminen 252 euroon tuskin toteutuu. En tosin usko myöskään worst case -vaihtoehtoon.”
SYL:n puheenjohtaja Oskari Nokso-Koivisto on hieman myönteisempi: ”Suomessa osataan tehdä koko yhteiskunnan kannalta fiksuja päätöksiä. Toivotaan, etteivät opiskelijat joudu tekemään uhrauksia.”
Ylioppilaskunnat ovat jo tarttuneet toimeen saadakseen äänensä kuuluviin. Nokso-Koivisto kertoo, että keskustelua kansanedustajien ja puolueiden kanssa käydään kaiken aikaa. TKY pyrkii jakamaan kaikille jäsenilleen tietoa mahdollisista uudistuksista. ”Tavoite on, että missä kaksi teekkaria kohtaa, siellä puhuttaisiin näistä asioista”, sanoo Kuronen. Opetusministeriö antaa 17.2. esityksen, jossa se esittää näkemyksensä opintotuen ja opinto-oikeuden kohtalosta. Sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn opintoasiat tulevat 24.2.
Rehtorinvalintamenettely muuttuu
Opetusministeri Haatainen kertoi myös yliopistolakiin tulevista varmoista uudistuksista. Tavoitteena on selkiyttää yliopistojen kolmatta tehtävää, vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa. Yliopistonrehtorien valintamenettely muuttuu: se siirtyy vaalikollegioilta yliopistojen hallitusten käsiin. Opetusministeriö ehdottaa myös, että hallituksiin tulisi valita vähintään yksi jäsen yliopiston ulkopuolelta. Haataisen mukaan uudistukset on tehty tiivistyvää kansainvälistä kilpailua silmälläpitäen.
VAIKUTTAMISEN PAIKKOJA
TKY järjestää 18.2. kello 16 päärakennuksen B-salissa kaikille avoimen tiedotustilaisuuden opetusministeriön esityksen sisällöstä ja mahdollisista vaikutuksista. Jos leikkaukset ja rajoitukset pysyvät päättäjien agendassa, ylioppilaat järjestäytyvät mielenosoitukseen 4.3. Lue myös Polyteekkarin aiempi uutinen aiheesta: Lisää
>> PT 01/2004: TKY tempaisi jakamalla porkkanoita |
||||
![]() |