Takana viikonloppureissu maalle ja kassi täynnä likapyykkiä. Jos mielin saada puhtaita farkkuja ja t-paitoja, on pistettävä pesukone jylläämään. Mutta mitä rummun pyöriessä oikeastaan tapahtuu? Mistä pesuvesi tulee ja minne se menee?
Pääkaupunkiseudun kunnat ovat hoitaneet vesihuollon pitkälti yhteisvoimin. Suurin osa alueen talousvedestä otetaan Päijänteestä, 26 metrin syvyydestä ja 350 metrin etäisyydeltä rannasta. Sieltä vesi kulkee pääkaupunkiseudulle noin 120 kilometriä pitkän matkan Päijänne-tunnelia pitkin puhdistettavaksi vedenpuhdistuslaitoksiin Pitkäkoskelle ja Vanhaankaupunkiin.
”Espoossa Päijänne-veden osuus on vajaat 70 prosenttia. Reilut 30 prosenttia vedestä saadaan Dämmanin vedenpuhdistuslaitokselta. Lisäksi käytössä on kaksi pientä pohjavesilaitosta. Otaniemen vesi on peräisin Päijänteestä”, vastaava tutkija Matti Löksy Espoon Veden tutkimuslaboratoriosta kertoo.
Helsingin ja Espoon vesi on pehmeää (3,5 °dH), joten pyykätessä ei tarvitse käyttää pehmennyssuolaa ja pieni pesuainemäärä riittää. Nykyaikaiset koneet säästävät myös vettä.
”Käsinpesu kuluttaa selvästi enemmän vettä kuin konepesu. Koneet käyttävät etenkin huuhteluveden erittäin tehokkaasti. Nykyaikainen pyykinpesukone kuluttaa vettä 45 litraa pesukertaa kohti. Jos peset kaksi koneellista viikossa, kuluu vuodessa vettä 4,5 kuutiota”, Löksy laskee. ”Vettä ja energiaa säästääkseen kannattaa pestä täysiä koneellisia. Uudemmat koneet tosin ottavat vettä pyykkimäärän mukaan, mutta vajaassa koneellisessa kuluu vettä pyykkimäärää kohden eniten.”
Vedensäästökampanjoilla valistetut kuluttajat ja pihit kodinkoneet käyttävät entistä vähemmän vettä. Jopa siinä määrin, että vähentynyt vedenkulutus on vesilaitosten mukaan uhka veden hyvälle laadulle. Jos vesi viipyy putkistossa liian pitkään, siihen voi tulla haju- ja makuvirheitä. Myös viemäreiden toiminta kärsii virtaaman pienenemisestä. Tämä taas aiheuttaa lisäkustannuksia vesilaitoksille ja kiinteistöille. Pääkaupunkiseudulla voi käyttää vettä huoletta, kerrotaan muun muassa Helsingin Veden nettisivuilla.
Ja niin kuin minä olen huolehtinut pyykinpesuni ekotasapainosta!
”Pyykinpesullasi ei ole merkitystä globaalien vesivarojen riittävyyteen”, Löksy toteaa lakonisesti.
Espoolaisten jätevedet puhdistetaan Suomenojan puhdistamolla. Sinne menee myös osa Vantaan ja Kirkkonummen vesistä ja kaikki Kauniaisten jätevedet. Helsingin ja suurin osa Vantaan jätevesistä puhdistetaan Helsingissä Viikin puhdistamolla.
Pyykkini jätevesi käy läpi kemiallisbiologisen puhdistusprosessin.
”Rautakemikaalilla poistetaan suurin osa epäpuhtauksista ja pieneliöt jatkavat puhdistusta. Puhdistettu jätevesi johdetaan mereen ja jätevesiliete kompostoidaan ja käytetään esimerkiksi viherrakentamiseen”, Löksy selvittää.
Viikinmäen puhdistamossa helsinkiläisten lietteestä tuotettu mädättämökaasu taas hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa. Lisäksi siitä jatkojalostetaan multatuotteita Sipoon Metsäpirtin kompostointikentällä.