Etusivulle




Valmiinanne, paikoillanne, HEP!
Terhi Upola, kuva Jouni Heinänen


Satoja tietokoneita, tuhansia tyynyliinoja, satojatuhansia lehtijuttuja. Yleisurheilun MM-kisat elokuussa 2005 ovat suurin Suomessa koskaan järjestetty tapahtuma. Järjestelyt ovat jo pitkällä, sillä lukemattomia pieniä asioita on huomioitava ennen starttia.

Kuva


Puolentoista vuoden päästä järjestettävät Helsingin MM-kisat työllistävät jo nyt toistakymmentä ihmistä. Ensimmäinen työntekijä oli kisaorganisaation toimitusjohtaja Antti Pihlakoski, joka askarteli viime vuoden keväällä kisahakemuksen kimpussa.

Entiselle SM-tason juoksijalle kisat Suomessa ovat kova juttu.

”Nyt on 700 päivää tehty hommia ja 551 aamua jäljellä”, Pihlakoski sanoo haastattelupäivänä.

Tekemistä riittää, sillä vuoden 2005 MM-kilpailut ovat suurin Suomessa koskaan järjestetty tapahtuma. Kisajoukkueita odotetaan 200 maasta. Urheilijoita huoltojoukkoineen tullee noin 3000. Yleisöä arvellaan Suomesta ja ulkomailta tulevan noin 300 000.

”Tapahtuma vastaa yleisömäärältään kaksia talviolympialaisia ja neljäätoista formulakisaa”, Pihlakoski sanoo.

Pihlakosken päivät kuluvat yhteistyösopimuksia neuvotellessa ja suunnitelmia laatiessa. Yhteistyökumppaneita ja tavarantoimittajia tarvitaan paljon, ja kaikkiin riskeihin on varauduttava. Jopa sitä on mietitty, että mitä tehdään, jos joku avainhenkilö kuolee. ”Sitä varten meillä on varamiesjärjestelmä, eli kaikissa tehtävissä on luottamushenkilö ja operatiivinen toimija”, Pihlakoski kertoo.

TKK:laiset vastaavat tietoliikenteestä
MM-kisoissa on alustavasti kaavailtu testattaviksi sellaisia kolmannen sukupolven puhelinratkaisuja, jotka eivät vielä kilpailujen aikana ole kaupallisessa käytössä. Kisoja varten tarvitaan myös satoja tietokoneita lähinnä tulospalvelua ja mediaa varten. Puhelimista, tietokoneista ja ohjelmista vastaa informaatioteknologiavaliokunta, jonka sihteerinä toimii sähköteekkari Jussi-Pekka Parkkari.

”Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Mietimme, miten kisakokemusta voi tukea esimerkiksi kolmannen sukupolven puhelimiin tilattavilla palveluilla”, Parkkari sanoo. Hänen mukaansa laitteiston tarvetta ja palvelujen tarjontaa on vaikea täysin suunnitella, sillä tekniikka kehittyy paljon puolessatoista vuodessa. Aika monella toimittajalla lienee kesällä 2005 jo oma kannettava tietokone mukanaan.

Parkkari kertoo, että Sähköinsinöörikilta on tehnyt yhteistyösopimuksen MM-kisaorganisaation kanssa. IT-valiokuntaa johtava sähköosaston professori Heikki Hämmäinen pyysi kiltaa yhteistyöhön.

”Killasta tulee lähinnä vapaaehtoisia”, Parkkari sanoo. Tietoliikennejärjestelmien pitää toimia jo ennen kisoja, mutta myös kisojen aikana tarvitaan teknistä tukea koneiden käytössä.

Vapaaehtoisten haku avautumassa
Kisaorganisaatio toimii pitkälti vapaaehtoisvoimin. Tuhannet vapaaehtoiset työskentelevät erilaisissa tehtävissä markkinoinnista kilpailutoimintaan ja ensiapuun. Jokaisella joukkueella on oma vapaaehtoinen attaseansa, joka toimii yhteyshenkilönä joukkueen ja kisaorganisaation välillä. Attaseoiden on osattava suomea ja mielellään myös muita kieliä. ”Teekkarit olisivat hyviä vapaaehtoisia, koska tuntevat Otaniemen ja ovat kielitaitoisia”, kisojen lehdistöpäällikkö Henna Paajanen vihjaa.

Kisa-aikataulujen organisointi on millimetrityötä. ”Kaikki tapahtumat, kuljetukset ja muut esitetään minuutin tarkkuudella Excel-taulukoissa, joita voi selata rinnakkain”, Pihlakoski kuvaa.

MM-kisat ovat suuri taloudellinen riski. Suomen valtio ei ole tarjoutunut tukemaan kisoja samalla tavalla kuin Kanada tai Ranska edellisissä kisoissa. Edmontoniin sijoitettiin viisikymmentä miljoonaa euroa ja Pariisiin kolmekymmentä – Suomi on antanut kisoille kolme miljoonan tappiotakuun.

Vaikka veronmaksajaa epäilyttää, Pihlakoski vakuuttaa kilpailujen olevan suomalaiselle yhteiskunnalle taloudellinen lottovoitto. Hän on laskenut, että kisat tuovat rahaa 35–70 miljoonaa euroa palvelumaksuina ja vastaavina, ja siitä puolet tulee erilaisina veroina valtion kassaan. Työllisyysvaikutus on 1200 työvuotta. Aika näyttää, onko myös vapaaehtoistyöläisten rynnäkkö yhtä voimakas kuin kansaa yhdistäneen sodan jälkeisissä olympialaisissa kesällä 1952.

Vapaaehtoisten haku avautuu 1.3. osoitteessa
http://www.helsinki2005.fi

Lisää
>> PT 03/2004: Kisoissa pörrää yli kolmetuhatta toimittajaa
>> PT 03/2004: Urheilujuhlat ovat siivittäneet Teekkarikylän kehitystä