Oluen valmistus alkaa maaviljelijän pellolla, jossa jyväjemmari kasvattaa humalat ja viljan oluen valmistusta varten.
Ohra on yleisimmin oluessa käytetty mallas, mutta myös vehnää ja ruista käytetään. Mallas valmistetaan viljasta, jonka annetaan itää. Idättämisen tarkoituksena on vapauttaa entsyymejä, jotka edistävät oluen valmistusta.
Seuraavaksi mallas toimitetaan panimoon, jossa se rouhitaan. Rouheeseen lisätään vettä, eli tehdään mäskiä, jonka jälkeen seosta keitetään. Keitettäessä mallaksen sisältämä tärkkelys muuttuu erilaisiksi sokereiksi. Jos halutaan olutta, jossa kaikki sokeri käy alkoholiksi, lopputulokseen jätetään pelkästään niin sanottuja yhden arvoisia sokereita. Oluesta tulee näin kevyempää. Kun halutaan ”tukevampaa” olutta, keittoprosessia säädellään niin, että liuokseen jää kolmen arvoisia sokereita. Näitä sokereita hiiva ei voi käyttää alkoholiksi ja oluesta tuleekin makeampaa. Sinebrychoffin Keravan tehtaan panimomestari Tapio Kangas-Heiska arvioi, että jos kaikki tehtaan käyttämä mallas kasvaisi yhdellä suorakaiteen muotoisella pellolla, olisi se kilometrin leveä ja ulottuisi Helsingistä Lahteen.
Vesi on totta kai myös tärkeä oluen raaka-aine. Keravalla vettä kuluu vuodessa noin miljardi litraa. Tästä kolmasosa päätyy lopputuotteeksi. Mitään erityisempiä suodatuksia vedelle ei tarvitse tehdä vaan Sinebrychoff käyttää Tuusulan alueen vesijohtovettä sellaisenaan.
Kun seosta on keitetty tarpeeksi, erotetaan toisistaan tarpeeton mäskin osa ja kullankeltainen vierre. Ylitsejäänyt mäski toimitetaan yleisimmin karjatiloille karjan lisäravinteeksi ja vierre jatkaa panimon putkistoissa eteenpäin. Vierrettä keitetään ja samalla se humaloidaan. Humaloiden valinnalla voidaan myös vaikuttaa valmistettavan oluen makuun. Humalat itsessään ovat humalakasvin jauhettuja emikukintoja. Tehtaalle ne toimitetaan pieninä vihreinä pelletteinä. Kangas-Heiskan mukaan Keravalle humalat toimitetaan Tsekistä ja Saksasta.
Lopuksi vierre selkeytetään. Kaiken kaikkiaan mäskin valmistuksesta vierteen selkeytykseen kuluu aikaa yhden työpäivän verran.
Nyt vierre jäähdytetään sekä ilmastetaan ja hiivataan. Ilmaa nesteeseen lisätään, koska hiiva tarvitsee lisääntyäkseen happea. Kun hiiva on kuluttanut kaiken hapen, alkaa anaerobinen käyminen, jossa varsinainen alkoholi muodostuu. Käymisen aikana myös muodostuu oluessa oleva hiilihappo. Syy, miksi oluessa on hiilihappoa, mutta vaikkapa viinissä ei ole, on erilaisissa käymisolosuhteissa: olut käy paineenalaisena mutta viini ei.
Kun olut on ominaisuuksiensa puolesta valmista, se pullotetaan. Kangas-Heiska arvioi, että pullotuskoneiden kapasiteetti on pyöreästi kori sekunnissa. Osa pulloista menee koreihin, osa pakataan pahvikääreeseen niin sanotuiksi sikspäkeiksi.