Teekkarihymni on laajimmin levinneen syntyteorian mukaan peräisin 1800-luvun loppupuolelta, jolloin asenteet olivat kovin erilaisia kuin nykyään. Hymni lauletaan puoliltaöin teekkarien juhlissa valot pimennettynä ja seisaaltaan laulaen.
Teekkarien keskuudessa tummaihoiset ovat olleet jonkinlaisia ihmetyksen aiheita hyvin pitkään. Ossi Törrösen kirjoittamissa Ossin lässyissä ovat päässeet esiin ”keisari Haile Selassien stipendiaatit, tummapintaiset Etiopian pojat Brahnu ja Zemalis”, jotka olivat ”erittäin mukavia poikia molemmat ja kovasti mukana kylän riennoissa”. Kerrankin juhannusjuhlissa 1956 esiintyivät seremonioissa vaijerin avulla vedetyn Amon Ra –arinkolaivan ”varsin pätevännäköisinä ’orjasoittajina’”.
Nykyään tummaihoisiin törmääminen Otaniemessä ei ole yhtä satunnaista kuin aiemmin. Viime aikoina monet ovat kuulleet ympärillään erilaisia kommentteja hymnin rasistisuudesta, yleensä ensin vastaan ja toisaalta puolusteluja hymnin puolesta. Onko olemassa oikeaa mielipidettä hymnistä, kuinka raskaana perinteet painavat vaakakupissa muutosta kohti mennessä, kuinka vakavasti hymni on otettava ja onko hymnin laulaminen tällaisenaan tarpeellista?
– TKK:ssa ollaan todettu, että koulun virallisessa ohjelmassa ei lauleta teekkarihymniä, kertoo professori Olavi Nevanlinna.
– Hymni on yksiselitteisesti rasistinen. TKY:n on otettava asiaan hallitulla tavalla etäisyyttä ja miettiä, kuinka tästä perinteestä siirrytään syrjään.
– Laulu on pitkäaikaista teekkariperinteistä pyhimpiä, peräisin arviolta 1880-luvulta, ja valtakunnan teekkareita yhdistävä tekijä, kertoo TKY:n hallituksen puheenjohtaja Aki Silvennoinen, muttei TKY:n hallituksen tapaan ota kantaa laulun sanojen muuttamista vastaan eikä puolesta.
– Olemme alkaneet selvittämään lauluun liittyvää historiaa sekä taustoja ja käynnistäneet keskustelua muiden teekkariyhteisöjen suuntaan. Selvitystyö on vielä kesken. Mikäli laulun sanat muutetaan, sen tulee tapahtua tyylikkäästi ja siten, että sanat myös otetaan hyvin mielin vastaan teekkariyhteisössä. Muuttaminen ilman keskustelua ei välttämättä onnistu ja silloin uusia sanoja saatetaan hyljeksiä.
– Hymnin muuttaminen ei ole yksinkertainen asia, nämä ovat isompia asioita kuin yhden vuoden hallitus, jatkaa Silvennoinen.
Vaikka laulu ei kuulukaan koulun virallisten tapahtumien ohjelmaan, TKY:n ja kiltojen arvokkaissa vuosijuhlissa sekä muissa tapahtumissa laululla on arvokas lataus illan taitekohdassa.
– Tosiasia on se, että afrikkalaiset ovat sielunelämältään hyvin optimistisia, he hymyilevätkin hyvin aidosti, toisin kuin amerikkalaiset. Sanat eivät siis vastaa tosiasioita ja antavat valheellisen kuvan, sanoo eduskunnan työ- ja tasa-arvoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari ensireaktionaan kuullessaan laulun sanat.
Aki Silvennoinen puolustelee teekkarihymniä perinteisiin ja itse laulamistilanteen sävyyn vedoten.
– Hymniä ei lauleta rasistisessa mielessä. Jos joku kokee laulun rasistiseksi, silloin se sitä myös on.
– Ne ovat selityksiä, tällaisia asioita on jouduttu miettimään monissa tilanteissa, esimerkiksi ”neekeri” –sanan käyttämiseen liittyen, vastaa Skinnari puheisiin perinteistä ja laulamisen rasismihenkisyyden puuttumisesta.
– Mutta tehdäänhän virsikirjaankin muutoksia. Suosittelen, että teekkarit laittavat viisaat päänsä yhteen, käyttävät vilkasta mielikuvitustaan ja tekevät uuden teekkarihenkisen sanoituksen.
– Mielestäni laulun sanat voi ja tulisi muuttaa, kertoo TKY:n lukkarina ja nykyisen laulukirjan päätoimittajana toiminut Jaakko Helle.
– Nykyistä laulukirjaa tehdessä se oli jo lähellä, meinasin vielä juuri ennen painatusta muuttaa pienenä pilana sanan ”neekeri” joko sanaksi ”kylteri” tai ”teekkari”. Uskon, että sanoihin tullaan tekemään muutos suhteellisen nopeasti. Sanat ovat auttamatta aikaansa eläneet nykyisessä arvomaailmassa, ja kun kerran laulua ei tarkoiteta rasistiseksi, miksei sanoja voisi muuttaa?