Polyteekkari |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Minna Lehojärvi tietää mielikuvista. |
![]() |
![]() |
Miten opiskelijoiden mielikuvat tulevaisuuden
työnantajista muodostuvat?
Annu Nieminen
TEEKKARIN ARKEEN TUNKEUTUU paljon tietoa tulevista mahdollisuuksista
ansaita leipää. On rekrytointimessuja, excursioita ja puskaradio, jotka
kaikki auttavat muodostamaan käsityksiä ihanteellisesta työpaikasta.
Työnhaun ollessa ajankohtaista mielikuvilla on suuri merkitys - ne
ohjaavat käyttäytymistä, sillä informaatioähkyä on jollain tapaa
hallittava.
Suomessa on selvitetty opiskelijoiden mielikuvia työpaikoista
vuodesta 1997 Universum Graduate Survey -kyselyn avulla. Tutkimuksessa
selvitetään muun muassa eri alojen opiskelijoiden ihanteellisena
pitämää työnantajaa. Tämän vuoden toukokuussa julkaistu tuorein
kyselytulos kertoo tekniikan alan opiskelijoiden arvottavan
korkeimmille sijoille Nokian, VTT:n, Ympäristökeskukset, UPM-Kymmenen
sekä IBM:n. Millä perusteella opiskelijat arvostavat yhtä työnantajaa
yli toisen?
MIELIKUVIIN VAIKUTTAMINEN on monimutkaista työtä. Hyvä mielikuva
palvelee molempia osapuolia: työnantajaa löytää oikeanlaisen ahertajan
ja opiskelijaa itselleen optimaalisen työn. Mutta minkälainen työpaikka
on ihanteellinen? TKK:n ura- ja rekrytointipalvelujen palvelupäällikkö Minna Lehojärvi
työskentelee päivittäin opiskelijoiden ja työpaikkojen yhteen
saattamisen parissa. Minkälaiset paikat Lehojärven kokemuksen mukaan
kiinnostavat opiskelijoita? "Isot. Ne näkyvät ja kuuluvat."
Isot firmat tuntuvat keräävän sekä positiiviset että negatiiviset
mielikuvat puoleensa; muista kun ei massojen keskuudessa juuri paljoa
tiedetä. Näkyvyys on käsitysten luomisessa kaiken a ja o - tärkeintä on
jättää edes jonkinlainen muistikuva.
Mutta kääntyykö firmojen opiskelijoille suuntaama imagonluonti
koskaan itseään vastaan? "Voisi melkein sanoa, että kaikki näkyvyys
opiskelijoille on yritykselle hyväksi. Tärkeää on tehdä
pitkäjänteisesti työtä näkyvyyden eteen ja muistuttaa opiskelijoita
olemassaolostaan," Lehojärvi kertoo.
LEHOJÄRVI LUETTELEE opiskelijoita kiinnostavan yrityksen attribuutteja:
"Melko suuri. Hyvämaineinen. Mielenkiintoinen tuote. Myös hyvää
ponnahduslautaa tulevaisuuteen pidetään arvossa."
Yrityksille on tietenkin tärkeää luoda juuri tätä hyvää imagoa opiskelijoiden mieliin. Mitä ne tekevät yltääkseen tavoitteeseensa? "Eivät yritykset sinänsä yritä näyttää hyvältä - kyse on molemminpuolisesta edusta, jossa tietoa vaihtuu."
Kuinka paljon mielikuvat sitten ohjaavat käytännön työnhakua
palvelupäällikön mielestä? "Mielikuvat vaikuttavat sekä työnantajan
että työnhakijan puolelta oleellisesti. Kyllähän jossain määrin koko
työnhaku on mielikuvilla pelaamista."
LAAJENNETAAN PERSPEKTIIVIÄ teekkarimaailman ulkopuolelle. Minkälaisia
ovat opiskelijoiden mielikuvat ja ihanteet, kun liikutaan itään
naapurikaupungin yliopistolle kysymään?
Helsinkiläinen Laura Koivuniemi, 24, opiskelee viidettä vuotta oikeustiedettä Helsingin yliopistolla. Hän on työskennellyt muutaman vuoden ajan suuressa asianajotoimistossa. Valmistuminen ja työelämään kokonaan siirtyminen on edessä lähivuosina. Miten Laura kokee teekkareiden silmissä viehättävät työpaikat?
"Täytyy kyllä sanoa, että Nokian suuri suosio yllätti minut. Sen
ykkössija sekä kaupallisen että teknisen alan opiskelijoiden silmissä
ei vastaa käsitystäni aloja lukevien ystävieni mielipiteistä."
Teekkareiden suosimat työnantajat eivät kuitenkaan ole täysin
oikeustieteilijä-Lauran kiinnostuspiirin ulkopuolella. "Esimerkiksi
ympäristökeskus voisi tarjota todella mielenkiintoisia työtehtäviä."
TEEKKARIEN MIELIKUVIIN työnantajista tuntuu vaikuttavan varsinaista
kohdistettua tiedottamista enemmän epävirallinen tieto ja media. Harvan
negatiivinen mielikuva jostain suuryrityksestä perustuu tietoon, jonka
on saanut firman tiskillä rekrymessuilla käydessään - enemmän
vaikuttavat puskaradio ja jopa massamedian uutiset.
Oikeustieteilijöillä tämä on hieman toisin. Heillä työnantajat ja
potentiaaliset tekijät ovat jokseenkin rajatummat joukot, ja siten myös
markkinointi suuntaan ja toiseen erilaista.
"Meillä excujen ja seminaarien lisäksi kohdataan työelämän ihmisiä
opinnoissa: monet kurssit järjestetään yhteistyössä asianajotoimistojen
kanssa", Laura kertoo. Opiskeluaikana luodut suhteet ovat oikeustieteen
alalla tärkeässä merkityksessä. "Lähes kaikki työskentelevät
opiskeluaikana, mikä ohjaa myös valmistumisen jälkeistä työelämään
siirtymistä."
POIKKEAVATKO oikeustieteilijöiden hyvän työantajan kriteerit teekkareiden näkemyksistä? Laura ei ainakaan vahvista stereotypiaa tyypillisestä uraohjus-oikkarista: "Arvostan työantajassa joustavuutta suhtautuessa erilaisiin elämäntilanteisiin", Laura sanoo kohta yksivuotias Ella-Lumia sylissään. "Lisäksi on tärkeää olla hyvät koulutusmahdollisuudet ja saada palautetta sekä hyvästä että huonosta menestymisestä."
Ongelmia saattaa joskus aiheuttaa se, että työnantajan julkisuuskuva
sekoitetaan varsinaisiin työtehtäviin - tällä tavalla voi moni
mielenkiintoinen työtehtävä mennä sivu suun ennakkoluulojen takia.
Loppujen lopuksi työelämään sijoittumisessa ei ole oikoteitä. Voi vaan
mennä, kokea ja luoda lisää mielikuvia.