Mielikuvapeliä

Miten opiskelijoiden mielikuvat tulevaisuuden
työnantajista muodostuvat?

Annu Nieminen

TEEKKARIN ARKEEN TUNKEUTUU paljon tietoa tulevista mahdollisuuksista ansaita leipää. On rekrytointimessuja, excursioita ja puskaradio, jotka kaikki auttavat muodostamaan käsityksiä ihanteellisesta työpaikasta. Työnhaun ollessa ajankohtaista mielikuvilla on suuri merkitys - ne ohjaavat käyttäytymistä, sillä informaatioähkyä on jollain tapaa hallittava.

Suomessa on selvitetty opiskelijoiden mielikuvia työpaikoista vuodesta 1997 Universum Graduate Survey -kyselyn avulla. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa eri alojen opiskelijoiden ihanteellisena pitämää työnantajaa. Tämän vuoden toukokuussa julkaistu tuorein kyselytulos kertoo tekniikan alan opiskelijoiden arvottavan korkeimmille sijoille Nokian, VTT:n, Ympäristökeskukset, UPM-Kymmenen sekä IBM:n. Millä perusteella opiskelijat arvostavat yhtä työnantajaa yli toisen?

MIELIKUVIIN VAIKUTTAMINEN on monimutkaista työtä. Hyvä mielikuva palvelee molempia osapuolia: työnantajaa löytää oikeanlaisen ahertajan ja opiskelijaa itselleen optimaalisen työn. Mutta minkälainen työpaikka on ihanteellinen? TKK:n ura- ja rekrytointipalvelujen palvelupäällikkö Minna Lehojärvi työskentelee päivittäin opiskelijoiden ja työpaikkojen yhteen saattamisen parissa. Minkälaiset paikat Lehojärven kokemuksen mukaan kiinnostavat opiskelijoita? "Isot. Ne näkyvät ja kuuluvat."

Isot firmat tuntuvat keräävän sekä positiiviset että negatiiviset mielikuvat puoleensa; muista kun ei massojen keskuudessa juuri paljoa tiedetä. Näkyvyys on käsitysten luomisessa kaiken a ja o - tärkeintä on jättää edes jonkinlainen muistikuva.

Mutta kääntyykö firmojen opiskelijoille suuntaama imagonluonti koskaan itseään vastaan? "Voisi melkein sanoa, että kaikki näkyvyys opiskelijoille on yritykselle hyväksi. Tärkeää on tehdä pitkäjänteisesti työtä näkyvyyden eteen ja muistuttaa opiskelijoita olemassaolostaan," Lehojärvi kertoo.

LEHOJÄRVI LUETTELEE opiskelijoita kiinnostavan yrityksen attribuutteja: "Melko suuri. Hyvämaineinen. Mielenkiintoinen tuote. Myös hyvää ponnahduslautaa tulevaisuuteen pidetään arvossa."

Yrityksille on tietenkin tärkeää luoda juuri tätä hyvää imagoa opiskelijoiden mieliin. Mitä ne tekevät yltääkseen tavoitteeseensa? "Eivät yritykset sinänsä yritä näyttää hyvältä - kyse on molemminpuolisesta edusta, jossa tietoa vaihtuu."

Kuinka paljon mielikuvat sitten ohjaavat käytännön työnhakua palvelupäällikön mielestä? "Mielikuvat vaikuttavat sekä työnantajan että työnhakijan puolelta oleellisesti. Kyllähän jossain määrin koko työnhaku on mielikuvilla pelaamista."

LAAJENNETAAN PERSPEKTIIVIÄ teekkarimaailman ulkopuolelle. Minkälaisia ovat opiskelijoiden mielikuvat ja ihanteet, kun liikutaan itään naapurikaupungin yliopistolle kysymään?

Helsinkiläinen Laura Koivuniemi, 24, opiskelee viidettä vuotta oikeustiedettä Helsingin yliopistolla. Hän on työskennellyt muutaman vuoden ajan suuressa asianajotoimistossa. Valmistuminen ja työelämään kokonaan siirtyminen on edessä lähivuosina. Miten Laura kokee teekkareiden silmissä viehättävät työpaikat?

"Täytyy kyllä sanoa, että Nokian suuri suosio yllätti minut. Sen ykkössija sekä kaupallisen että teknisen alan opiskelijoiden silmissä ei vastaa käsitystäni aloja lukevien ystävieni mielipiteistä." Teekkareiden suosimat työnantajat eivät kuitenkaan ole täysin oikeustieteilijä-Lauran kiinnostuspiirin ulkopuolella. "Esimerkiksi ympäristökeskus voisi tarjota todella mielenkiintoisia työtehtäviä."

TEEKKARIEN MIELIKUVIIN työnantajista tuntuu vaikuttavan varsinaista kohdistettua tiedottamista enemmän epävirallinen tieto ja media. Harvan negatiivinen mielikuva jostain suuryrityksestä perustuu tietoon, jonka on saanut firman tiskillä rekrymessuilla käydessään - enemmän vaikuttavat puskaradio ja jopa massamedian uutiset. Oikeustieteilijöillä tämä on hieman toisin. Heillä työnantajat ja potentiaaliset tekijät ovat jokseenkin rajatummat joukot, ja siten myös markkinointi suuntaan ja toiseen erilaista.

"Meillä excujen ja seminaarien lisäksi kohdataan työelämän ihmisiä opinnoissa: monet kurssit järjestetään yhteistyössä asianajotoimistojen kanssa", Laura kertoo. Opiskeluaikana luodut suhteet ovat oikeustieteen alalla tärkeässä merkityksessä. "Lähes kaikki työskentelevät opiskeluaikana, mikä ohjaa myös valmistumisen jälkeistä työelämään siirtymistä."

POIKKEAVATKO oikeustieteilijöiden hyvän työantajan kriteerit teekkareiden näkemyksistä? Laura ei ainakaan vahvista stereotypiaa tyypillisestä uraohjus-oikkarista: "Arvostan työantajassa joustavuutta suhtautuessa erilaisiin elämäntilanteisiin", Laura sanoo kohta yksivuotias Ella-Lumia sylissään. "Lisäksi on tärkeää olla hyvät koulutusmahdollisuudet ja saada palautetta sekä hyvästä että huonosta menestymisestä."

Ongelmia saattaa joskus aiheuttaa se, että työnantajan julkisuuskuva sekoitetaan varsinaisiin työtehtäviin - tällä tavalla voi moni mielenkiintoinen työtehtävä mennä sivu suun ennakkoluulojen takia. Loppujen lopuksi työelämään sijoittumisessa ei ole oikoteitä. Voi vaan mennä, kokea ja luoda lisää mielikuvia.