Polyteekkari |
Biopolttoaineiden käyttö maailman huippua metsien ansiosta.
Pekka Tuominen
Öljy hupenee ja ilmasto kuumenee. Koko maailma etsii kiireesti vastauksia kysymykseen siitä kuinka jatkuvasti lisääntyvän ihmispaljouden kasvava energianälkä tyydytetään. Uusiutuvat energianlähteet esitetään yleislääkkeeksi ongelmaan, mutta valitettavasti niiden merkitys maailmanmittakaavassa on vielä kovin pieni.
Maailman teollisuusmaiden yhteenliittymän OECD:n mukaan uusiutuvien
osuus maailman energiantuotannosta on noin 13 %. Tämä on vain
pieni siivu energiakakussa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
Huolestuttavaa on myös, ettei osuus ole kasvanut juuri ollenkaan
vuosikymmeniin. Maailmassa on kuitenkin eräitä maita, jotka johtavat
uusiutuvien energianlähteiden käytössä selvästi keskiarvoa suuremmilla
osuuksilla.
Monissa kehitysmaissa uusiutuvan energian osuus on korkea, mutta syynä
on useimmiten energiantuotannon kehittymättömyys. Polttopuiden käyttö
lämmityksessä ja ruoanlaitossa lasketaan uusiutuvaksi energiaksi,
vaikka sen taustalla olisi puuston ryöstöhyödyntäminen ja metsien
häviäminen.
Teollisuusmaista harva tuottaa merkittävää osaa energiastaan
uusiutuvista lähteistä. OECD:n jäsenistä yli 20 % osuuteen pääsevät
Uusi-Seelanti, Norja ja Ruotsi vuoristojensa mahtavilla
vesivoimavaroilla sekä Islanti tuuliperäisen maaperänsä kuumuutta
hyödyntämällä. Viides listalle pääsevä maa on Suomi, teollisuusmaiden
johtava bioenergian käyttäjä.
Mielenkiintoista on, että Tanska, Alankomaat ja Saksa, joilla on
maailmalla hyvin ekologinen imago merkittävinä tuulivoimamaina,
tuottavat uusiutuvaa energiaa suhteessa selvästi vähemmän. Lisäksi
veronmaksajat joutuvat pulittamaan mittavia tukia
tuulivoimateollisuuden ylläpitämiseksi, koska omillaan se ei ole vielä
kannattavaa.
Suomalainen bioenergia on toista maata: "Suomessa biopolttoaineiden
käyttö on taloudellisesti järkevällä pohjalla ja mittasuhteiltaan
suurta", tiivistää TKK:n energiatalouteen erikoistuntunut professori Pekka Pirilä
ja jatkaa: "Biopolttoaineiden käytön suuruusluokka Suomessa on jo
merkittävän energianlähteen tasolla." Lisäksi hän korostaa kaiken tämän
tapahtuvan ilman merkittäviä julkisia tukia.
Tyypillisesti suomalainen bioenergiantuotanto kierrättää
metsäteollisuuden jätteitä polttoaineeksi. "Energiantuotannossa
hyödynnetään teollisuuden prosessijätettä, kuten mustalipeää ja
sivuvirtoina saatavaa purua ja puunkuorta. Lisäksi metsästä voidaan
tuoda yhdessä raaka-aineen kanssa metsähaketta," kuvailee Pirilä.
Samalla vähennetään ympäristöhaittoja, kun esimerkiksi sellaisenaan
ympäristölle hyvin vaarallinen mustalipeä saadaan poltettua
myrkyttömiksi savukaasuiksi.
Bioenergian käytössä syntyy päästöjä kuten minkä tahansa polttoprosessille perustuvan energiantuotannon yhteydessä. Onneksi haitallisia aineita voidaan vähentää päästöistä polttoprosessia kehittämällä ja suodattamalla savukaasuja, aivan kuten fossiilisten polttoaineidenkin kohdalla. Suomalaisella bioenergialla on kuitenkin yksi selkeä etu puolellaan: se on kasvihuonekaasupäästötöntä.
Vaikka biovoimalaitoksen piipusta nousee hiilidioksidia aivan
yhtälailla kuin muidenkin polttovoimalaitosten, sitoutuu biovoimalasta
vapautunut hiilidioksidi poltettujen puiden tilalle kasvaviin uusiin
puihin ja siten palaa luonnon kiertokulkuun. Kunhan vain joku huolehtii
siitä, että metsiä ei tuhota, vaan ne uusiutuvat.
Suomessa tilanne on hyvä. Metsäteollisuuden tilastojen mukaan metsien
kokonaispoistuma hakkuut mukaan lukien on 70-luvulta alkaen selvästi
alittanut metsien kasvun. Tällä hetkellä metsää kaadetaan vuosittain
noin 50 miljoonaa kuutiota kun vuotuinen kasvu on selvästi yli 80
miljoona kuutiota. Suomen metsävarat siis kasvavat huomattavalla
nopeudella.
Bioenergiaa tuotetaan jo Suomessa erittäin paljon. "Suomi saattaa
hyvinkin olla ykkönen biopolttoaineiden käytössä", arvioi Professori
Pirilä. OECD:n tilastot vahvistavat arvion ainakin sen jäsenmaiden
keskuudessa. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että Suomi on
todellinen biopolttoaineiden suurvalta. Vesivoimamaita ja tuliperäistä
Islantia lukuun ottamatta yksikään muu OECD-maa ei ole vielä pystynyt
valjastamaan uusiutuvia energianlähteitä yhtä huomattavaksi osaksi
energiatalouttaan kuin Suomi.