Suomi, uusiutuvan energian suurvalta

Biopolttoaineiden käyttö maailman huippua metsien ansiosta.

Pekka Tuominen

Öljy hupenee ja ilmasto kuumenee. Koko maailma etsii kiireesti vastauksia kysymykseen siitä kuinka jatkuvasti lisääntyvän ihmispaljouden kasvava energianälkä tyydytetään. Uusiutuvat energianlähteet esitetään yleislääkkeeksi ongelmaan, mutta valitettavasti niiden merkitys maailmanmittakaavassa on vielä kovin pieni.

Maailman teollisuusmaiden yhteenliittymän OECD:n mukaan uusiutuvien osuus maailman energiantuotannosta on noin 13 %. Tämä on vain pieni siivu energiakakussa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Huolestuttavaa on myös, ettei osuus ole kasvanut juuri ollenkaan vuosikymmeniin. Maailmassa on kuitenkin eräitä maita, jotka johtavat uusiutuvien energianlähteiden käytössä selvästi keskiarvoa suuremmilla osuuksilla.

Monissa kehitysmaissa uusiutuvan energian osuus on korkea, mutta syynä on useimmiten energiantuotannon kehittymättömyys. Polttopuiden käyttö lämmityksessä ja ruoanlaitossa lasketaan uusiutuvaksi energiaksi, vaikka sen taustalla olisi puuston ryöstöhyödyntäminen ja metsien häviäminen.

Teollisuusmaista harva tuottaa merkittävää osaa energiastaan uusiutuvista lähteistä. OECD:n jäsenistä yli 20 % osuuteen pääsevät Uusi-Seelanti, Norja ja Ruotsi vuoristojensa mahtavilla vesivoimavaroilla sekä Islanti tuuliperäisen maaperänsä kuumuutta hyödyntämällä. Viides listalle pääsevä maa on Suomi, teollisuusmaiden johtava bioenergian käyttäjä.

Mielenkiintoista on, että Tanska, Alankomaat ja Saksa, joilla on maailmalla hyvin ekologinen imago merkittävinä tuulivoimamaina, tuottavat uusiutuvaa energiaa suhteessa selvästi vähemmän. Lisäksi veronmaksajat joutuvat pulittamaan mittavia tukia tuulivoimateollisuuden ylläpitämiseksi, koska omillaan se ei ole vielä kannattavaa.

Suomalainen bioenergia on toista maata: "Suomessa biopolttoaineiden käyttö on taloudellisesti järkevällä pohjalla ja mittasuhteiltaan suurta", tiivistää TKK:n energiatalouteen erikoistuntunut professori Pekka Pirilä ja jatkaa: "Biopolttoaineiden käytön suuruusluokka Suomessa on jo merkittävän energianlähteen tasolla." Lisäksi hän korostaa kaiken tämän tapahtuvan ilman merkittäviä julkisia tukia.

Tyypillisesti suomalainen bioenergiantuotanto kierrättää metsäteollisuuden jätteitä polttoaineeksi. "Energiantuotannossa hyödynnetään teollisuuden prosessijätettä, kuten mustalipeää ja sivuvirtoina saatavaa purua ja puunkuorta. Lisäksi metsästä voidaan tuoda yhdessä raaka-aineen kanssa metsähaketta," kuvailee Pirilä. Samalla vähennetään ympäristöhaittoja, kun esimerkiksi sellaisenaan ympäristölle hyvin vaarallinen mustalipeä saadaan poltettua myrkyttömiksi savukaasuiksi.

Bioenergian käytössä syntyy päästöjä kuten minkä tahansa polttoprosessille perustuvan energiantuotannon yhteydessä. Onneksi haitallisia aineita voidaan vähentää päästöistä polttoprosessia kehittämällä ja suodattamalla savukaasuja, aivan kuten fossiilisten polttoaineidenkin kohdalla. Suomalaisella bioenergialla on kuitenkin yksi selkeä etu puolellaan: se on kasvihuonekaasupäästötöntä.

Vaikka biovoimalaitoksen piipusta nousee hiilidioksidia aivan yhtälailla kuin muidenkin polttovoimalaitosten, sitoutuu biovoimalasta vapautunut hiilidioksidi poltettujen puiden tilalle kasvaviin uusiin puihin ja siten palaa luonnon kiertokulkuun. Kunhan vain joku huolehtii siitä, että metsiä ei tuhota, vaan ne uusiutuvat.

Suomessa tilanne on hyvä. Metsäteollisuuden tilastojen mukaan metsien kokonaispoistuma hakkuut mukaan lukien on 70-luvulta alkaen selvästi alittanut metsien kasvun. Tällä hetkellä metsää kaadetaan vuosittain noin 50 miljoonaa kuutiota kun vuotuinen kasvu on selvästi yli 80 miljoona kuutiota. Suomen metsävarat siis kasvavat huomattavalla nopeudella.

Bioenergiaa tuotetaan jo Suomessa erittäin paljon. "Suomi saattaa hyvinkin olla ykkönen biopolttoaineiden käytössä", arvioi Professori Pirilä. OECD:n tilastot vahvistavat arvion ainakin sen jäsenmaiden keskuudessa. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että Suomi on todellinen biopolttoaineiden suurvalta. Vesivoimamaita ja tuliperäistä Islantia lukuun ottamatta yksikään muu OECD-maa ei ole vielä pystynyt valjastamaan uusiutuvia energianlähteitä yhtä huomattavaksi osaksi energiatalouttaan kuin Suomi.