Polyteekkari |
Opiskelijat kohtasivat idänkaupan konkareita
Pekka Tuominen
Turun kauppakorkeakoululla tehty tutkimus arvioi Venäjän osuuden
Suomen ulkomaankaupassa kaksinkertaistuvan tulevan viiden vuoden
kuluessa, kun jo viime vuonna tuo osuus kasvoi suurimmaksi kaikista
kauppakumppaneista. Toisaalta kaikesta Venäjälle saapuvasta
tuontitavarasta peräti neljäsosa kulkee Suomen kautta. Venäjän 140
miljoona ihmistä muodostavat jo nyt maailman 11. suurimman
kansantalouden ja vuosittainen kasvuvauhti on vakiintunut huimaan
kuuteen prosenttiin.
Muun muassa näillä vakuuttavilla faktoilla puhumaan kutsutut
asiantuntijat pääsivät tykittämään keskustelutilaisuudessa 5.10. Sitran
pääkonttorissa. Järjestäjinä toimivat yhteistyössä Venäjän kaupan kilta
ja Sitra. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä opiskelijoille
uramahdollisuuksia Venäjällä.
Venäjän merkitystä Suomen taloudelle, ja sitä myöten työntekijöille, on vaikea liioitella. Simon Ollus Suomen pankista tiivisti asian näin: "Venäjä on Suomea lähin nopeasti kasvava alue. Kun yritykset pohtivat kannattaako sijoittaa Ruotsiin, Saksaan vai Venäjälle, ovat markkinat samaa mittaluokkaa, mutta missään ei ole yhtä paljon potentiaalia kuin Venäjällä."
Sitran Maaret Heiskari korosti EU:n ja Venäjän välisen
integraation vahvistuvan tulevaisuudessa. Tästä seuraa kova tarve
uusille osaajille. "Selkeää venäjän kaupan uutta sukupolvea ei vielä
ole, mutta kysyntä tulee olemaan kova kun nykyiset clearing-kaupan
ajoilta mukana olleet ammattilaiset poistuvat työmarkkinoilta", hän
kertoi viitaten vanhaan Suomen ja Neuvostoliiton kahdenväliseen
kauppajärjestelyyn.
Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen korosti oman asenteen
merkitystä työmarkkinoilla menestymisessä: "Venäjällä palkkataso on
johdossa korkeampi kuin Suomessa, mutta älkää ottako sitä asennetta,
että teette asioita siksi, että siitä saa paljon rahaa." Hän myös
varoitti tekemästä liian yksityiskohtaisia suunnitelmia tulevaisuuteen
ja korosti tilaisuuksiin tarttumisen merkitystä: "Älkää väheksykö
mitään toimialaa, ette voi etukäteen tietää mistä voitte innostua.
Ainoa mitä voi suunnitella etukäteen on, että tekee työnsä hyvin."
Joskus Venäjä vie mennessään. Pari vuotta sitten opintonsa päättänyt Mika Kokkonen
oli lähtenyt CIMO:n kautta harjoitteluun kansainväliseen lakitoimistoon
Pietariin yllättävin seurauksin: "Nyt olen Pietarin toimiston johtaja.
Urakehitys on melkoinen. Minua on myös pyydetty pörssiyhtiön
johtajaksi, mutta joku järki pitää säilyttää." Kokkosen ja monen muun
Venäjällä työskentelevän nuoren mukaan koulutettujen suomalaisten on
siellä helpompi päästä nopeasti vastuullisiin tehtäviin.
Mahdollisuuksiin liittyy aina riskejä, niin myös Venäjällä.
Liiketoimintaympäristöä ei voi kutsua aivan normaaliksi. Silti
suomalaisella sisulla pärjää pitkälle. Ennen Finnairia Jukka Hienonen
työskenteli Stockmannin ulkomaanliiketoiminnan johtajana ja hän kertoi
tavaratalojen toiminnasta seuraavaa: "kun Stockmann oli toiminut
Venäjällä viisi vuotta, valta oli vaihtunut useita kertoja,
hallitusmuoto oli vaihtunut, valtakunnan rajat olivat vaihtuneet, maan
nimi oli vaihtunut ja tankit olivat olleet kaduilla kaksi kertaa. Sinä
aikana Stocka oli ollut kiinni yhden päivän."
Voisi ajatella, että Suomi on normaaliuden perikuva nopeasti
muuttuvaan Venäjään verrattuna. Simon Ollus oli kuitenkin
päinvastaisella kannalla: "Suomi ei ole normaali markkinatalous, vaan
Venäjä on. Me elämme lintukodossa, jossa korruptiota ei ole,
viranomaisiin voi luottaa ja hommat toimivat. Suurin osa maailman
markkinatalouksista, Aasiassa ja Afrikassa esimerkiksi, muistuttaa
paljon enemmän Venäjää."