Venäjä-asiantuntijoille kysyntää

Opiskelijat kohtasivat idänkaupan konkareita

Pekka Tuominen

Turun kauppakorkeakoululla tehty tutkimus arvioi Venäjän osuuden Suomen ulkomaankaupassa kaksinkertaistuvan tulevan viiden vuoden kuluessa, kun jo viime vuonna tuo osuus kasvoi suurimmaksi kaikista kauppakumppaneista. Toisaalta kaikesta Venäjälle saapuvasta tuontitavarasta peräti neljäsosa kulkee Suomen kautta. Venäjän 140 miljoona ihmistä muodostavat jo nyt maailman 11. suurimman kansantalouden ja vuosittainen kasvuvauhti on vakiintunut huimaan kuuteen prosenttiin.

Muun muassa näillä vakuuttavilla faktoilla puhumaan kutsutut asiantuntijat pääsivät tykittämään keskustelutilaisuudessa 5.10. Sitran pääkonttorissa. Järjestäjinä toimivat yhteistyössä Venäjän kaupan kilta ja Sitra. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä opiskelijoille uramahdollisuuksia Venäjällä.

Venäjän merkitystä Suomen taloudelle, ja sitä myöten työntekijöille, on vaikea liioitella. Simon Ollus Suomen pankista tiivisti asian näin: "Venäjä on Suomea lähin nopeasti kasvava alue. Kun yritykset pohtivat kannattaako sijoittaa Ruotsiin, Saksaan vai Venäjälle, ovat markkinat samaa mittaluokkaa, mutta missään ei ole yhtä paljon potentiaalia kuin Venäjällä."

Sitran Maaret Heiskari korosti EU:n ja Venäjän välisen integraation vahvistuvan tulevaisuudessa. Tästä seuraa kova tarve uusille osaajille. "Selkeää venäjän kaupan uutta sukupolvea ei vielä ole, mutta kysyntä tulee olemaan kova kun nykyiset clearing-kaupan ajoilta mukana olleet ammattilaiset poistuvat työmarkkinoilta", hän kertoi viitaten vanhaan Suomen ja Neuvostoliiton kahdenväliseen kauppajärjestelyyn.

Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen korosti oman asenteen merkitystä työmarkkinoilla menestymisessä: "Venäjällä palkkataso on johdossa korkeampi kuin Suomessa, mutta älkää ottako sitä asennetta, että teette asioita siksi, että siitä saa paljon rahaa." Hän myös varoitti tekemästä liian yksityiskohtaisia suunnitelmia tulevaisuuteen ja korosti tilaisuuksiin tarttumisen merkitystä: "Älkää väheksykö mitään toimialaa, ette voi etukäteen tietää mistä voitte innostua. Ainoa mitä voi suunnitella etukäteen on, että tekee työnsä hyvin."

Joskus Venäjä vie mennessään. Pari vuotta sitten opintonsa päättänyt Mika Kokkonen oli lähtenyt CIMO:n kautta harjoitteluun kansainväliseen lakitoimistoon Pietariin yllättävin seurauksin: "Nyt olen Pietarin toimiston johtaja. Urakehitys on melkoinen. Minua on myös pyydetty pörssiyhtiön johtajaksi, mutta joku järki pitää säilyttää." Kokkosen ja monen muun Venäjällä työskentelevän nuoren mukaan koulutettujen suomalaisten on siellä helpompi päästä nopeasti vastuullisiin tehtäviin.

Mahdollisuuksiin liittyy aina riskejä, niin myös Venäjällä. Liiketoimintaympäristöä ei voi kutsua aivan normaaliksi. Silti suomalaisella sisulla pärjää pitkälle. Ennen Finnairia Jukka Hienonen työskenteli Stockmannin ulkomaanliiketoiminnan johtajana ja hän kertoi tavaratalojen toiminnasta seuraavaa: "kun Stockmann oli toiminut Venäjällä viisi vuotta, valta oli vaihtunut useita kertoja, hallitusmuoto oli vaihtunut, valtakunnan rajat olivat vaihtuneet, maan nimi oli vaihtunut ja tankit olivat olleet kaduilla kaksi kertaa. Sinä aikana Stocka oli ollut kiinni yhden päivän."

Voisi ajatella, että Suomi on normaaliuden perikuva nopeasti muuttuvaan Venäjään verrattuna. Simon Ollus oli kuitenkin päinvastaisella kannalla: "Suomi ei ole normaali markkinatalous, vaan Venäjä on. Me elämme lintukodossa, jossa korruptiota ei ole, viranomaisiin voi luottaa ja hommat toimivat. Suurin osa maailman markkinatalouksista, Aasiassa ja Afrikassa esimerkiksi, muistuttaa paljon enemmän Venäjää."