Polyteekkari |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
Pekka Tuominen
Voiko uusiutuva energia kannattaa suuressa mittakaavassa? "Kyllä voi", vastaa Alholmens Kraftin toimitusjohtaja, Stig Nickull. Hän tietää mistä puhuu, sillä Nickullin johtama yhtiö operoi maailman suurinta biovoimalaitosta Pietarsaaressa. Voimalaitoksen huomattava 265 megawatin tuotantokyky tekee hyvin kauppansa vapailla sähkömarkkinoilla: "Laitos kilpailee Nord Poolin markkinoilla, ja hyvin on kilpaillut kun vertaa käyttötunteja muihin voimalaitoksiin."
Alholmens Kraftin voimalaitosta ajetaan tavallisesti noin 8000
tuntia vuodessa, mikä on korkea luku mille tahansa voimalaitokselle.
Sähköteholtaan laitos on suurempi kuin esimerkiksi Helsingin Energian
Salmisaaren tai Hanasaaren hiilivoimalaitokset ja noin puolet yhdestä
Loviisan ydinvoimalan laitosyksiköstä.
Sijainti Pietarsaaressa takaa voimalaitokselle hyvän polttoaineen
saatavuuden. "Laitos on rakennettu UPM:n metsäteollisuusalueen
yhteyteen. Tehtaassa käytetään vuositasolla yli 4 miljoonaa kuutiota
puuta, jossa kuoren osuus on 10-12 %, joten iso osa polttoainevirtaa
tulee metsäteollisuudesta," Nickull kuvailee. Paitsi polttoaineen
toimittaja, tehdas on myös energian kuluttaja: "Sähkön lisäksi voimme
toimittaa prosessihöyryä UPM:lle ja kaukolämpöä Pietarsaaren
kaupungille."
Laitosta käytetään nyt viidettä vuotta. Vaikka yhtä suurista
biovoimalaitoksista ei ole aiempaa käyttökokemusta, on alku sujunut
toimitusjohtajan mukaan suhteellisen ongelmattomasti: "Laitos on
toiminut pääosin hyvin, vaikka joitain lastentauteja on ollut." Stig
Nickull kehuu laitoksen poikkeavan muista monipuolisuudellaan: "Laitos
on mitoitettu 100 % kuormille eri polttoaineille: biopolttoaineet,
turve tai hiili. Polttoainevaihdokset menevät hyvin ja joustavuutta on."
Laitoksen polttoaineen käyttö jakautuu pääasiassa turpeen ja
puupolttoaineiden kesken: "jakaumaksi on aikoinaan suunniteltu 45 %
turvetta, 45 % biopolttoaineita ja 10 % kivihiiltä." Tämä vastaa aika
hyvin toetutunutta jakaumaa, mutta laitoksella pyritään jatkuvasti
kasvattamaan metsäpolttoaineiden osuutta: "Puuta käytetään tietenkin
mahdollisimman paljon ja metsähakkeen prosessointi metsässä on edelleen
kehityskaaren alkupuolella", Nickull arvioi. Nuorten metsien
kunnostuksesta saatavalla polttoaineella olisi mahdollista lisätä
bioenergian tuotantoa entisestään.
Yleisemminkin Stig Nickull näkee bioenergian tulevaisuuden
positiivisena: "Biopolttoaineiden käytön lisääminen Suomessa on täysin
mahdollista, nykyisin käyttämättä jää noin 10 terawattituntia vuodessa
metsähaketta harvennusmetsistä sekä kannot." Tämä toisi heti 10 % lisää
bioenergiantuotantoon. Nickull ei kuitenkaan usko, että Suomeen
rakennetaan enää suurempia biovoimaloita. "Mutta ehkä ulkomaille:
Kanadaan, USA:han tai Indonesiaan esimerkiksi." Voi olla, että maailma
seuraa pian Suomen esimerkkiä.