Maailman suurin biovoimalaitos

Pekka Tuominen

Voiko uusiutuva energia kannattaa suuressa mittakaavassa? "Kyllä voi", vastaa Alholmens Kraftin toimitusjohtaja, Stig Nickull. Hän tietää mistä puhuu, sillä Nickullin johtama yhtiö operoi maailman suurinta biovoimalaitosta Pietarsaaressa. Voimalaitoksen huomattava 265 megawatin tuotantokyky tekee hyvin kauppansa vapailla sähkömarkkinoilla: "Laitos kilpailee Nord Poolin markkinoilla, ja hyvin on kilpaillut kun vertaa käyttötunteja muihin voimalaitoksiin."

Alholmens Kraftin voimalaitosta ajetaan tavallisesti noin 8000 tuntia vuodessa, mikä on korkea luku mille tahansa voimalaitokselle. Sähköteholtaan laitos on suurempi kuin esimerkiksi Helsingin Energian Salmisaaren tai Hanasaaren hiilivoimalaitokset ja noin puolet yhdestä Loviisan ydinvoimalan laitosyksiköstä.

Sijainti Pietarsaaressa takaa voimalaitokselle hyvän polttoaineen saatavuuden. "Laitos on rakennettu UPM:n metsäteollisuusalueen yhteyteen. Tehtaassa käytetään vuositasolla yli 4 miljoonaa kuutiota puuta, jossa kuoren osuus on 10-12 %, joten iso osa polttoainevirtaa tulee metsäteollisuudesta," Nickull kuvailee. Paitsi polttoaineen toimittaja, tehdas on myös energian kuluttaja: "Sähkön lisäksi voimme toimittaa prosessihöyryä UPM:lle ja kaukolämpöä Pietarsaaren kaupungille."

Laitosta käytetään nyt viidettä vuotta. Vaikka yhtä suurista biovoimalaitoksista ei ole aiempaa käyttökokemusta, on alku sujunut toimitusjohtajan mukaan suhteellisen ongelmattomasti: "Laitos on toiminut pääosin hyvin, vaikka joitain lastentauteja on ollut." Stig Nickull kehuu laitoksen poikkeavan muista monipuolisuudellaan: "Laitos on mitoitettu 100 % kuormille eri polttoaineille: biopolttoaineet, turve tai hiili. Polttoainevaihdokset menevät hyvin ja joustavuutta on."

Laitoksen polttoaineen käyttö jakautuu pääasiassa turpeen ja puupolttoaineiden kesken: "jakaumaksi on aikoinaan suunniteltu 45 % turvetta, 45 % biopolttoaineita ja 10 % kivihiiltä." Tämä vastaa aika hyvin toetutunutta jakaumaa, mutta laitoksella pyritään jatkuvasti kasvattamaan metsäpolttoaineiden osuutta: "Puuta käytetään tietenkin mahdollisimman paljon ja metsähakkeen prosessointi metsässä on edelleen kehityskaaren alkupuolella", Nickull arvioi. Nuorten metsien kunnostuksesta saatavalla polttoaineella olisi mahdollista lisätä bioenergian tuotantoa entisestään.

Yleisemminkin Stig Nickull näkee bioenergian tulevaisuuden positiivisena: "Biopolttoaineiden käytön lisääminen Suomessa on täysin mahdollista, nykyisin käyttämättä jää noin 10 terawattituntia vuodessa metsähaketta harvennusmetsistä sekä kannot." Tämä toisi heti 10 % lisää bioenergiantuotantoon. Nickull ei kuitenkaan usko, että Suomeen rakennetaan enää suurempia biovoimaloita. "Mutta ehkä ulkomaille: Kanadaan, USA:han tai Indonesiaan esimerkiksi." Voi olla, että maailma seuraa pian Suomen esimerkkiä.