Polyteekkari |
Suomi on ideakilpailujen luvattu maa
Johanna Mitjonen
VTT käynnisti huhtikuussa 2006 kampanjan uusien ideoiden saamiseksi mobiilipalveluihin. Huima 35 000 aloitteen tavoite saavutettiin määräajassa toukokuun loppuun mennessä. Mukaan ideatalkoisiin kannustettiin koko Suomen kansaa, vauvasta vaariin.
"Mobiilipalvelut ovat vielä kovin pienen joukon käytössä. Näimme, että ehkä insinöörit eivät sittenkään ymmärrä täysin tavallisen kuluttajan tarpeita," tutkimusprofessori Pekka Abrahamsson VTT:ltä sanoo.
Valtion teknillinen tutkimuskeskus halusi kampanjallaan aktivoida koko Suomen innovaatio-osaamista. Tavoitteena oli myös löytää luovia ratkaisuja arjen tilanteisiin ja kehittää kotimaisille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ideoita etsittiin niin harrastuksiin ja vapaa-aikaan kuin hyvinvointiin sekä liikenteeseen.
Suurimman osan ideoista tuottivat yliopisto-opiskelijat sekä
koululaiset. Suuresta osallistujamäärästä selvisi, että suomalaisilla
oli paljon sanomista ja ajatuksia, ja he olivat mielellään mukana
ideoimassa. VTT suunnitteleekin tarjoavansa mahdollisuutta ideointiin
myös jatkossa, sillä tarve tällaiselle toiminnalle on ilmeinen.
Abrahamsson VTT:ltä sanoo, että Ideakilpailun isähahmoina oli hänen itsensä lisäksi teknologiapäällikkö Petteri Alahuhta. Kilpailun kimmoke lähti VTT innostuksesta innovaatiotutkimukseen.
"Innovaatiot ovat kuitenkin vaikeasti hahmotettavia asioita. Päätelmämme oli, että hyvät innovaatiot tarvitsevat ison määrän mielenkiintoisia ideansiemeniä pohjaksi, josta niitä lähdetään ketterästi jalostamaan", Abrahamsson esittelee.
Alun perin tarkoituksena ei ollut pistää mitään erityistä kisaa
pystyyn, mutta alkuvuodesta 2006 alkoi näyttää siltä, että VTT:läisten
voimin laajahkon ideamassan tuottaminen voi olla vaikeaa. "Tästä tämä
35 000 idean tavoite sitten tuli." Kilpailun päättymisenkin jälkeen
ideoita on kertynyt - tähän päivään mennessä jo noin 45 000 kappaletta.
Näistä vajaa 40 000 on jo nyt webissä saatavilla ja niitä työstetään
parhaillaan.
"Määrä on niin suuri, että sen analysoimisessa on ollut positiivisia haasteita. Alustavasti arvioimme, että noin 7 % voisi olla niin sanottuja huippuideoita. Nyt huomaamme, että monesti yksittäinen idea toimii vain kun se yhdistetään muihin ajatuksiin tai tarpeisiin. On tärkeää havaita, että ihmisten mobiilipalveluideat tai tarpeet eivät ole sidonnaisia mihinkään teknologiaan ja sen johdosta noin 95 % ideoista on toteutettavissa nykypäivän teknisillä laitteilla", Abrahamsson sanoo.
Ideakilpailun myötä selvisi esimerkiksi, se että vaikka operaattorit
ovat olleet huolissaan sms-palvelujen käytön tulevaisuudesta, huolen
voi heittää vielä muutamaksi vuodeksi nurkkaan. Ihmiset keksivät noin
15 000 uutta tapaa käyttää sms-viestejä palvelun saamiseksi.
Abrahamssonin on vaikeaa nimetä yhtä ideaa yli muiden, koska niissä on
loistavia paljon. "Mieleen tuppaavat helposti jäämään ne niin sanotut
ei-ideat, kuten stretch-farkut, jotka eivät veny, tai kolmen tuuman
rautanaulalokero puhelimeen mukaan."
"Vakavasti ottaen, kuluttajat olivat omiaan tuomaan uusia ideoita
joukkoliikenteeseen. Ehdotuksia olivat vaikkapa sellainen, että kaikki
joukkoliikenne olisi ilmaista ja matkan voisi maksaa katselemalla
muutaman mainoksen matkan aikana mobiililaitteestaan. Tai, miten tilata
taksi kohteeseen klo 03 yöllä tietämättä, että missä aikoo olla tuohon
aikaan. Vapaan parkkipaikan löytäminen on aina ollut hienoinen haaste,
johon kaivattaisiin apua."
Opiskelijat nostivat esille kolme tarvetta yli muiden. Seuralaisen
löytäminen tavalla tai toisella oli monen mielessä. Baarikäyttäytyminen
ja siellä viihtyminen tuotti satoja erilaisia variaatioita. Jostain
syystä myös televisiolupatarkastajasta tiedottaminen pilkahteli monen
opiskelijan mielessä.
Tutkimusprofessori kertoo, että yhteydenottoja valmiita ideoita kohtaan
on tullut ilahduttavan runsaasti. Kotiin ja asumiseen liittyviä
älynväläyksiä on jatkojalostettu yrityksien kanssa, joten osa niistä
voi toteutua käytännön palveluna kohtuullisen piakkoin.
"Toisaalta, koska ideat ovat vapaasti kaikkien saatavilla, emme
välttämättä aina tiedä, kuka hyödyntää ja missä. Tämäkin on pelkästään
positiivinen asia, sillä ideat eivät taatusti maailmasta lopu."
Abrahamssonista on kuitenkin jo korkea aika, että mobiilipalvelut
kohdentuvat todellisiin tarpeisiin. "Tämä osaltaan luo mukavaa painetta
ja myös alentaa palvelusta kuluttajille aiheutuvia kuluja. Raha
kuitenkin ratkaisee niin kuluttajan hintatietoisuudessa kuin yrityksien
toiminnassakin. Tarpeiden ja ideoiden oikea-aikainen hyödyntäminen on
taito, jota meillä Suomessa tulee vielä kehittää."