Mitä ideoille tapahtuu, kun kilpailu päättyy?

Suomi on ideakilpailujen luvattu maa

Johanna Mitjonen

VTT käynnisti huhtikuussa 2006 kampanjan uusien ideoiden saamiseksi mobiilipalveluihin.  Huima 35 000 aloitteen tavoite saavutettiin määräajassa toukokuun loppuun mennessä. Mukaan ideatalkoisiin kannustettiin koko Suomen kansaa, vauvasta vaariin.

"Mobiilipalvelut ovat vielä kovin pienen joukon käytössä. Näimme, että ehkä insinöörit eivät sittenkään ymmärrä täysin tavallisen kuluttajan tarpeita," tutkimusprofessori Pekka Abrahamsson VTT:ltä sanoo.

Valtion teknillinen tutkimuskeskus halusi kampanjallaan aktivoida koko Suomen innovaatio-osaamista. Tavoitteena oli myös löytää luovia ratkaisuja arjen tilanteisiin ja kehittää kotimaisille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ideoita etsittiin niin harrastuksiin ja vapaa-aikaan kuin hyvinvointiin sekä liikenteeseen.

Suurimman osan ideoista tuottivat yliopisto-opiskelijat sekä koululaiset. Suuresta osallistujamäärästä selvisi, että suomalaisilla oli paljon sanomista ja ajatuksia, ja he olivat mielellään mukana ideoimassa. VTT suunnitteleekin tarjoavansa mahdollisuutta ideointiin myös jatkossa, sillä tarve tällaiselle toiminnalle on ilmeinen.

Abrahamsson VTT:ltä sanoo, että Ideakilpailun isähahmoina oli hänen itsensä lisäksi teknologiapäällikkö Petteri Alahuhta. Kilpailun kimmoke lähti VTT innostuksesta innovaatiotutkimukseen. 

"Innovaatiot ovat kuitenkin vaikeasti hahmotettavia asioita. Päätelmämme oli, että hyvät innovaatiot tarvitsevat ison määrän mielenkiintoisia ideansiemeniä pohjaksi, josta niitä lähdetään ketterästi jalostamaan", Abrahamsson esittelee.

Alun perin tarkoituksena ei ollut pistää mitään erityistä kisaa pystyyn, mutta alkuvuodesta 2006 alkoi näyttää siltä, että VTT:läisten voimin laajahkon ideamassan tuottaminen voi olla vaikeaa. "Tästä tämä 35 000 idean tavoite sitten tuli." Kilpailun päättymisenkin jälkeen ideoita on kertynyt - tähän päivään mennessä jo noin 45 000 kappaletta. Näistä vajaa 40 000 on jo nyt webissä saatavilla ja niitä työstetään parhaillaan.

"Määrä on niin suuri, että sen analysoimisessa on ollut positiivisia haasteita. Alustavasti arvioimme, että noin 7 % voisi olla niin sanottuja huippuideoita. Nyt huomaamme, että monesti yksittäinen idea toimii vain kun se yhdistetään muihin ajatuksiin tai tarpeisiin. On tärkeää havaita, että ihmisten mobiilipalveluideat tai tarpeet eivät ole sidonnaisia mihinkään teknologiaan ja sen johdosta noin 95 % ideoista on toteutettavissa nykypäivän teknisillä laitteilla", Abrahamsson sanoo.

Ideakilpailun myötä selvisi esimerkiksi, se että vaikka operaattorit ovat olleet huolissaan sms-palvelujen käytön tulevaisuudesta, huolen voi heittää vielä muutamaksi vuodeksi nurkkaan. Ihmiset keksivät noin 15 000 uutta tapaa käyttää sms-viestejä palvelun saamiseksi.

Abrahamssonin on vaikeaa nimetä yhtä ideaa yli muiden, koska niissä on loistavia paljon. "Mieleen tuppaavat helposti jäämään ne niin sanotut ei-ideat, kuten stretch-farkut, jotka eivät veny, tai kolmen tuuman rautanaulalokero puhelimeen mukaan."

"Vakavasti ottaen, kuluttajat olivat omiaan tuomaan uusia ideoita joukkoliikenteeseen. Ehdotuksia olivat vaikkapa sellainen, että kaikki joukkoliikenne olisi ilmaista ja matkan voisi maksaa katselemalla muutaman mainoksen matkan aikana mobiililaitteestaan. Tai, miten tilata taksi kohteeseen klo 03 yöllä tietämättä, että missä aikoo olla tuohon aikaan. Vapaan parkkipaikan löytäminen on aina ollut hienoinen haaste, johon kaivattaisiin apua."

Opiskelijat nostivat esille kolme tarvetta yli muiden. Seuralaisen löytäminen tavalla tai toisella oli monen mielessä. Baarikäyttäytyminen ja siellä viihtyminen tuotti satoja erilaisia variaatioita. Jostain syystä myös televisiolupatarkastajasta tiedottaminen pilkahteli monen opiskelijan mielessä.

Tutkimusprofessori kertoo, että yhteydenottoja valmiita ideoita kohtaan on tullut ilahduttavan runsaasti. Kotiin ja asumiseen liittyviä älynväläyksiä on jatkojalostettu yrityksien kanssa, joten osa niistä voi toteutua käytännön palveluna kohtuullisen piakkoin.

"Toisaalta, koska ideat ovat vapaasti kaikkien saatavilla, emme välttämättä aina tiedä, kuka hyödyntää ja missä. Tämäkin on pelkästään positiivinen asia, sillä ideat eivät taatusti maailmasta lopu."
Abrahamssonista on kuitenkin jo korkea aika, että mobiilipalvelut kohdentuvat todellisiin tarpeisiin. "Tämä osaltaan luo mukavaa painetta ja myös alentaa palvelusta kuluttajille aiheutuvia kuluja. Raha kuitenkin ratkaisee niin kuluttajan hintatietoisuudessa kuin yrityksien toiminnassakin. Tarpeiden ja ideoiden oikea-aikainen hyödyntäminen on taito, jota meillä Suomessa tulee vielä kehittää."