Polyteekkari |
Vaikka äänestäisit henkilöä, äänesi menee puolueelle
Katariina Airaksinen
Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset valitsevat
päätöksentekijänsä vapaissa vaaleissa. Vuoden 2007 eduskuntavaalit ovat
100-vuotisjuhlavaalit.
Oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa on puoluerekisteriin merkityillä puolueilla sekä vähintään 100 äänioikeutetun perustamilla valitsijayhdistyksillä. Eduskuntavaali on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa samalla numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta. Tästä syystä äänestäjien tarve taktikoida äänestyksissä on vähäisempi kuin puhtaassa henkilövaalissa kuten presidentinvaalissa.
Suomessa käytössä on suhteellinen vaalitapa, jossa kustakin
vaalipiiristä valitaan eduskuntaan useampi ehdokas. Suhteellisen
vaalitavan on tarkoitus tuottaa lopputulos, joka heijastelee
yhteiskunnassa esiintyviä poliittisia mielipiteitä mahdollisimman hyvin
ja turvaa myös vähemmistöjen aseman.
Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu 15 vaalipiiriin, joista
valitaan yhteensä 200 kansanedustajaa. Edustajia valitaan
vaalipiireistä niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Esimerkiksi
Helsingin vaalipiiristä valitaan tänä vuonna 21 kansanedustajaa,
suurimmasta Uudenmaan vaalipiiristä 34, ja pienimmistä Etelä-Savon ja
Pohjois-Karjalan vaalipiireistä vain 6 edustajaa kummastakin.
Ahvenanmaalta valitaan yksi edustaja.
Puolueet voivat asettaa kuhunkin vaalipiiriin korkeintaan 14
ehdokasta. Jos vaalipiiristä valitaan edustajia tätä enemmän,
ehdokkaita saa olla enintään yhtä monta kuin edustajia valitaan.
Puolueet voivat halutessaan muodostaa keskenään vaaliliittoja.
Eduskuntavaalien tuloslaskennassa eli annettujen äänten muuttamisessa
paikoiksi käytetään niin kutsuttua d´Hontin menetelmää. Aluksi
lasketaan kunkin ryhmittymän, yleisimmin yksittäisen puolueen tai
vaaliliiton, vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Toisessa vaiheessa
kunkin ryhmittymän ehdokkaat asetetaan ryhmittymän sisäiseen
paremmuusjärjestykseen ehdokkaiden saamien äänimäärien perusteella. Sen
jälkeen ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että ryhmittymässä
eniten ääniä kerännyt ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko
äänimäärän, toiseksi eniten ääniä kerännyt ehdokas puolet ryhmittymän
äänimäärästä, kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas kolmanneksen ja
niin edelleen.
Lopuksi vaalipiirin kaikkien ryhmittymien kaikki ehdokkaat
asetetaan heille laskettujen vertauslukujen mukaiseen
paremmuusjärjestykseen. Tästä listasta valitaan kansanedustajaksi niin
monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.
Suomen vaalijärjestelmän on sanottu jonkun verran suosivan suuria
puolueita ja syrjivän pieniä, vaikka mitään lakisääteistä äänikynnystä
ei ole käytössä. Suurten puolueiden eniten ääniä saaneet ehdokkaat
saavat kuitenkin yleensä vaalipiirien suurimmat vertausluvut. Pienten
puolueiden taas on sitä vaikeampi saada ehdokkaitaan läpi, mitä
pienempi vaalipiiri on kyseessä. Suhteellisuuden toteutumiseen
liittyviä ongelmia on pyritty vähentämään käyttämällä kohtuullisen
suuria vaalipiirejä.
Vaaliliitot ovat suomalainen erikoisuus, joka mahdollistaa
puolueiden taktikoinnin vaaleissa. Vaaliliittojen avulla pienillä
puolueilla on mahdollisuus päästä hyötymään vaalijärjestelmän
suuremmille puolueille antamasta edusta edustajia valittaessa.