Vaalijärjestelmä käytännössä

Vaikka äänestäisit henkilöä, äänesi menee puolueelle

Katariina Airaksinen

Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset valitsevat päätöksentekijänsä vapaissa vaaleissa. Vuoden 2007 eduskuntavaalit ovat 100-vuotisjuhlavaalit.

Oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa on puoluerekisteriin merkityillä puolueilla sekä vähintään 100 äänioikeutetun perustamilla valitsijayhdistyksillä. Eduskuntavaali on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa samalla numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta. Tästä syystä äänestäjien tarve taktikoida äänestyksissä on vähäisempi kuin puhtaassa henkilövaalissa kuten presidentinvaalissa.

Suomessa käytössä on suhteellinen vaalitapa, jossa kustakin vaalipiiristä valitaan eduskuntaan useampi ehdokas. Suhteellisen vaalitavan on tarkoitus tuottaa lopputulos, joka heijastelee yhteiskunnassa esiintyviä poliittisia mielipiteitä mahdollisimman hyvin ja turvaa myös vähemmistöjen aseman.

Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu 15 vaalipiiriin, joista valitaan yhteensä 200 kansanedustajaa. Edustajia valitaan vaalipiireistä niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Esimerkiksi Helsingin vaalipiiristä valitaan tänä vuonna 21 kansanedustajaa, suurimmasta Uudenmaan vaalipiiristä 34, ja pienimmistä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireistä vain 6 edustajaa kummastakin. Ahvenanmaalta valitaan yksi edustaja.

Puolueet voivat asettaa kuhunkin vaalipiiriin korkeintaan 14 ehdokasta. Jos vaalipiiristä valitaan edustajia tätä enemmän, ehdokkaita saa olla enintään yhtä monta kuin edustajia valitaan. Puolueet voivat halutessaan muodostaa keskenään vaaliliittoja.

Eduskuntavaalien tuloslaskennassa eli annettujen äänten muuttamisessa paikoiksi käytetään niin kutsuttua d´Hontin menetelmää. Aluksi lasketaan kunkin ryhmittymän, yleisimmin yksittäisen puolueen tai vaaliliiton, vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Toisessa vaiheessa kunkin ryhmittymän ehdokkaat asetetaan ryhmittymän sisäiseen paremmuusjärjestykseen ehdokkaiden saamien äänimäärien perusteella. Sen jälkeen ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että ryhmittymässä eniten ääniä kerännyt ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä kerännyt ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas kolmanneksen ja niin edelleen.

 Lopuksi vaalipiirin kaikkien ryhmittymien kaikki ehdokkaat asetetaan heille laskettujen vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Tästä listasta valitaan kansanedustajaksi niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.

Suomen vaalijärjestelmän on sanottu jonkun verran suosivan suuria puolueita ja syrjivän pieniä, vaikka mitään lakisääteistä äänikynnystä ei ole käytössä. Suurten puolueiden eniten ääniä saaneet ehdokkaat saavat kuitenkin yleensä vaalipiirien suurimmat vertausluvut. Pienten puolueiden taas on sitä vaikeampi saada ehdokkaitaan läpi, mitä pienempi vaalipiiri on kyseessä. Suhteellisuuden toteutumiseen liittyviä ongelmia on pyritty vähentämään käyttämällä kohtuullisen suuria vaalipiirejä.

Vaaliliitot ovat suomalainen erikoisuus, joka mahdollistaa puolueiden taktikoinnin vaaleissa. Vaaliliittojen avulla pienillä puolueilla on mahdollisuus päästä hyötymään vaalijärjestelmän suuremmille puolueille antamasta edusta edustajia valittaessa.