Polyteekkari |
![]() |
![]() |
![]() |
Otakaaren kaventaminen jakaa teekkarien näkemykset jyrkästi
Tuomas Kangasniemi
Espoon kaupunki suunnittelee Otakaaren kaventamista Dipolin risteyksestä Jämeräntaipaleelle ulottuvalla pätkällä. Alustavien piirustusten mukaan tämä tarkoittaa nykyisten pysäköintipaikkojen häviämistä tien varresta. Työt on suunniteltu tehtäviksi 2009—2010.
19. helmikuuta päivätyssä Otaniemen liikenneverkkosuunnitelmassa
olevan havainnekuvan (s. 20) mukaan parkkikaistojen tilalle olisi
tulossa tilavammat jalkakäytävät. Tien itälaidalla 3,5 metrin levyistä
kevyen liikenteen valtaväylää suojaisi ajoradalta pieni kiveysvyöhyke.
Otaniemeen kaavaillaan myös muita muutoksia. Kiertoliittymät aiotaan
rakentaa Otakaaren molempiin päihin ja Jämeräntaipaleen risteykseen, ja
Otakaaren bussiseisakkeet pääteasemaa lukuun ottamatta aiotaan muuttaa
niin sanotuiksi ajoratapysäkeiksi. Termi tarkoittaa, että levennyksistä
luovutaan ja linja-autot pysähtyvät ajokaistalle, jolloin muu liikenne
ei pääse niiden ohitse.
TKY:n hallituksen kylä- ja järjestövastaava Jani Jansson kertoo, että
ylioppilaskunta suhtautuu Otakaaren kavennushankkeeseen sinänsä
positiivisesti, mutta pysäköintitilan hupeneminen harmittaa.
"Yleisötilaisuudessa 31.1. esitin huolenaiheena juuri tämän. Kun
Dipolissa on isoja tilaisuuksia, kadut menevät aivan tukkoon."
Janssonin mielestä kaventaminen sinänsä on aiheellista. "Siten saadaan
kevyen liikenteen väylille leveyttä ja parannetaan jalankulkijoiden ja
pyöräilijöiden turvallisuutta. Nykyisellään Otakaaren
nopeusrajoitukseksi voisi kuvitella ainakin 60 km/h."
"Parkkipaikat voisi kuitenkin toteuttaa ihan hyvin jalkakäytävien
yhteyteen samaan malliin kuin Itämerenkadulla Ruoholahdessa. Siellä
autot on ajettava pysäköidessä katukiveyksen yli", Jansson ideoi.
Myös Espoo perustelee muutoksia liikenneturvalla ja nopeuksien
hillitsemisellä. "Lähtökohtanamme on turvallisuus ja viihtyisyys.
Nykyiset jalkakäytävät ja pyörätiet Otaniemessä ovat hyvin kapeat",
kertoo apulaisliikennesuunnittelupäällikkö Davy (David) Beilinson.
"Sama pätee ajoratapysäkkeihin. Ne hidastavat nopeuksia ja parantavat
turvallisuutta, kun ohittamisen himo poistuu", hän perustelee.
"Väite, että ajorataseisakkeet lisäisivät ruuhkia, ei myöskään pidä paikkaansa. Mankkaalla tekemiemme havaintojen mukaan matka-ajat hieman lyhenivät, kun laskenta tehtiin matkustajien eikä ajoneuvojen mukaan. Bussien kulku nopeutuu, kun ne eivät menetä asemiaan jonossa."
Beilinson myöntää avoimesti, että Otaniemenkin
liikennesuunnittelussa on osittain kyse yleisemmistä
yhteiskunnallisista linjanvedoista. "Tällä tavoin voimme oikeasti tukea
joukkoliikennettä."
Parkkipaikkojen kohtalosta Beilinson korostaa, että
liikenneverkkosuunnitelma ei ole lopullinen päätös, vaan luonnos.
"Ennen tietöitä julkaistaan varsinaiset katusuunnitelmat, ja niistäkin
pidetään yleisötilaisuus. Nykyinen versio lähinnä havainnollistaa
asioita."
"Tässä vaiheessa emme ole voineet käydä läpi jokaista parkkipaikkaa
Otaniemessä, vaan keskityimme tilanteen diagnosointiin", hän jatkaa.
"TKY:n toivomukset ovat meidän tiedossamme, samoin ideat
kiveyspysäköinnistä. Osa parkkipaikoista on varmaankin mahdollista
säilyttää, mutta tässä vaiheessa en voi ottaa tarkempaa kantaa."
Teekkarien mielipiteet jakautuivat uutisryhmäkeskusteluissa varsin
jyrkästi. Osa toivotti leveämmät pyörätiet tervetulleiksi autoilun
kustannuksella ja korosti kevyen liikenteen roolia kampuksen sisäisessä
liikkumisessa.
Toiset taas näkivät liikenneturvaan vetoamisen poliittisena
holhoamisena, ja perustelivat näkemystään onnettomuustilastoilla.
Liikenneverkkosuunnitelman mukaan ne hipovat Otaniemessä nollaa
nykyisessäkin tilanteessa. Viimeisen 11 vuoden aikana kuolemantapauksia
ei ole ollut lainkaan, ja vähäisiä kevyen liikenteen vahinkoja on
sattunut yksi joka toinen vuosi.