Polyteekkari |
Hurjapää Visa Parviainen on luultavasti päässyt lähimmäksi unelmaa todellisesta lentämisestä. Birdman-liitopuku yhdistettynä pienoiskokoisiin suihkumoottoreihin on huima koktaili, jota todennäköisesti kukaan ei ole ennen kokeillut.
Santeri Kontinen
Torstaina 16.3. Visa Parviainen
yritti Lahden lähellä
lentoa, jossa liitopukua oli
terästetty suihkumoottoreilla.
Ensin Parviaisen piti
päästä parin kilometrin korkeuteen.
Tätä varten ideaali
ratkaisu oli kuumailmapallo, jonka pilottina
toimi Samuel Holm. Parviainen kertoo, että
kuumailmapallo on optimaalinen ratkaisu tätä
projektia varten, koska lento on hyvin tasaista
ja tuulta ei pallossa ole, koska pallo liikkuu
tuulen mukana, tuulen nopeudella
Kaikki ei kuitenkaan ensimmäisellä kerralla
mennyt aivan suunnitelmien mukaan, vaan
Visa joutui pienen tekniikkavirheen takia holtittomalta
vaikuttavaan kierteeseen, jonka seurauksena
hän putosi maata kohti. Lisähankaluutena
tilanteessa oli vielä suihkumoottoriin
kiinnitetty savunkehitin, josta tuli niin paljon
savua, että Visa oli kohti maata pudotessaan
käytännössä savupallon sisällä.
Näky oli kuulemma
hurja: taivaalla kohosi valtava pystysuora
savupatsas, ja samalla alaspäin leijailivat Visan
seurana korissa olleet laskuvarjohyppääjät.
Lopulta Visa kuitenkin onnistui vakauttamaan
putoamisen ja laskeutui turvallisesti. Alhaalla
ihmiset kyselivät, oliko tapahtunut jokin onnettomuus.
Ensin näkyi kauheasti savua, ja sitten
paikalle laskeutui laskuvarjohyppääjiä.
Visa kertoo, että toiminnassa oli kaikki
draaman ainekset. Päästyään maahan hän pakkasi
varjon nopeasti samalla, kun lähtöalustana
käytetyn kuumailmapallon pilotti pudotti
nopeasti korkeutta ja etsi laskeutumispaikkaa
ja maatiimin autot etsivät kuumeisesti maahan
laskeutunutta Parviaista.
Parviainen noukittiin kyytiin ja autot kaasuttivat
odottelevan kuumailmapallon luo.
Pallo nousi takaisin pudotuskorkeuteen ja Visa
valmistautui uuteen yritykseen. Tällä kertaa
kaikki meni niin kuin oli suunniteltu.
Visa
pudottautui telineeltä 1900 metrissä ja aloitti
lennon. GPS-laitteen mukaan vaakanopeus
Parviaisella oli lennon aikana noin 170 kilometriä
tunnissa. Putoamisnopeus oli toisen
laitteen mukaan noin 20 kilometriä tunnissa.
Lennon kesto oli Visan mukaan noin minuutti
eli yhteensä pituutta sille kertyi kolmisen kilometriä.
Laskuvarjon Parviainen avasi noin
1600 metrissä.
Lentoaika oli lyhyempi kuin alun perin oli
suunniteltu, sillä sähläys ensimmäisellä kerralla
kulutti arvokasta polttoainetta.
Polttoainetta puvun
tankkeihin mahtuu yhteensä
noin kahdeksan litraa.
Moottorit kuluttavat noin
puolitoista litraa minuutissa,
eli ihannetapauksessa moottoreita
voi käyttää noin viisi
minuuttia. Lentoaika ei tässä
vaiheessa ole kuitenkaan
vielä oleellinen.
Kun lentäminen
onnistuu vaikeuksitta,
aikoo Visa lisätä pukuun
vielä jalkasiipisäiliöt. Visa arvelee, että nopeus
voidaan helposti nostaa ainakin 250 kilometriin
tunnissa.
Tekikö Visa sitten 16.3. ilmailun maailmanennätyksen?
Hän ei osaa oikein vastata. Varma
hän kuitenkin on, että kukaan muu ei ole
ennen tehnyt mitään vastaavaa. Visa luokittelee
kehittelemänsä ´ihmislentokoneen´ experimental-
luokan ilma-alukseksi. Hän pohdiskelee,
että projekti huimapäisine temppuineen
on lähinnä ´matka jonnekin´. Minne, siitä hän
ei ole aivan varma.
Lentämiseen käytettävät suihkumoottorit
Visa hankkii Hollannista. Alun perin moottorit
on tarkoitettu lentäviä pienoismalleja
varten. Moottoreiden käyntiongelmia on aiheuttanut
se, että ne on suunniteltu lennokkeja
varten, jotka harvemmin lentävät muutamaa
sataa metriä korkeammalle. Kun Visan lennon
aloituskorkeus on kuitenkin parissa kilometrissä,
aiheuttaa ohut ilma ja kylmyys käynnistymiselle
uusia haasteita.
Moottoreiden toimittajana on hollantilainen
AMT-yhtiö. Parviainen kertoo, että AMT
on innolla mukana ihmislentokone-projektissa
ja hän saa yhtiöstä täyden teknisen tuen. Motiivina
yhtiöllä ja sen perustajalla Bennie van
der Goorilla on nähdä, miten Parviaisen hanke
onnistuu. Parviainen on myös pohtinut moottoreiden
polttokammioiden muutostöitä, missä
yhtiö on ollut tietenkin täysillä mukana.
Puku, jota Parviainen lennoillaan käyttää,
on tavallinen Birdmanin tuotantomalli, johon
Birdmanin toimitusjohtaja Jari Kuosma ja Parviainen
ovat vielä tehneet tarvittavia muutoksia.
Suihkumoottoreiden tarvitsema kerosiini
on varastoitu pukuun integroituihin tankkeihin.
Tankkien materiaali on nylonia, ja ne on
alun perin tarkoitettu juomaveden kuljetukseen.
Parviainen kertoo testanneensa tankkeja
pitämällä niissä kerosiinia kuukauden verran
yhteen mittaan, eikä mitään huomattavia
haurastumisia tai vuotoja syntynyt. Tankkien
päällä on myös mekaanisilta pistoilta suojaava
kerros. Parviaisen mukaan mieheen alkaa tulla
ennemmin reikiä kuin tankkeihin. Aiemmin
hän käytti kerosiinitankkeina kuumavesipulloja,
jotka kuitenkin haurastuivat kerosiinin
vaikutuksesta.
- Hommasta ei tarvitse tehdä yhtään sen
vaikeampaa kuin se oikeasti on, hän kommentoi
kerosiinitankkien valintaa. Myös tarvittavat
johdotukset on ommeltu puvun sisään.
Suihkumoottoritouhu kuulostaa todella
vaaralliselta puuhalta. Päällimmäisenä mieleen
tulee tulipaloriski. Parviainen kuitenkin
kertoo, että suurin riski touhussa on suihkumoottorien
takertuminen laskuvarjon punoksiin.
Tulipaloriskiä Visa ei pidä kovin suurena.
Moottoreita on itse asiassa vaikea saada käyntiin.
Sammuttaminen sen sijaan käy paljon
helpommin. Jopa niin helposti, että moottorit
sammuvat ajoittain ilman, että sitä varsinaisesti
yrittäisi. Myöskään polttoaineena käytetty
kerosiini ei syty kovin helposti palamaan.
Varmuuden vuoksi Visa on kuitenkin pukeutunut
autourheilijoiden käyttämään tulenkestävään
haalariin, ja sammuttimet ovat aina
käsillä.
Moottorit hän voi sammuttaa oikeassa
kädessään olevalla niin sanotulla kuolleen
miehen kytkimellä. Visa kertoo, että hänellä
on suunnitteilla vielä moottoreihin kiinnitettävät
hätä-seis-kytkimet. Moottorien sammuminen
väärään aikaan ei ole mikään katastrofi .
Moottorit sammuneena ilmassa liikehtiminen
on Visan mukaan normaalia liitopukuhyppäämistä,
vaikka jaloissa onkin muutama kilo lisää
painoa.
Visa Parviaista sanottiin jo nuorena yllytyshulluksi.
Parviaisen vauhtiharrastus jatkui 90-luvun
lopussa, jolloin hän alkoi ajaa RR-kisoja.
Ensimmäiset kilpailunsa 250 kuutioisten aloittelijoiden
B-sarjassa hän ajoi vuonna 1998.
Menestystä alkoi tulla nopeasti, sillä kaudella
1999 hän kertoo voittaneensa kaikki B-sarjan
kilpailut. Parviainen kertoo, että B-sarjan kilpailut
ajettiin samaan aikaan A-sarjan kanssa.
A-sarjassa hän oli parhaimmillaan ´viiden
kuuden sakissa´. Kausi 2000 oli Visan viimeinen
kausi moottoripyöräradoilla. Syynä lopettamiseen
oli se, että touhu kävi liian raskaaksi
ja kalliiksi.
Ensimmäisen kerran laskuvarjolla Visa hyppäsi
vuonna 1986 Australiassa. Vuonna 1988
laskuvarjoharrastus virisi uudestaan, mutta
tällä kertaa Parviainen hyppäsi vain seitsemän
hyppyä. Parviainen toteaa, että syynä lopettamiseen
olivat pitkät tauot hyppyjen välillä.
Kolmannen kerran laskuvarjourheilun Parviainen
aloitti vuonna 2000, ja tällä kertaa harrastus
vakiintui pysyväksi. Parviainen kertoo,
että kun hän aloitti harrastuksen kolmannen
kerran, oli hänellä jo alussa tavoitteena lentää
Birdman-puvulla.
Birdmanillä hyppäämiseen
tarvitaan 250 hyppyä, ja Visalla kestikin pari
vuotta, ennen kuin hän pääsi kokeilemaan
Birdman pukua. Niin sanottuja BASE-hyppyjä
Parviainen on hypännyt muun muassa Norjassa
ja Sveitsissä.
Parviainen ei oikein osaa sanoa, mikä hurjien
temppujen tekemisessä on liikkeelle paneva
voima.
- Hyppäämisestä saa järkyttävän adrenaliinipaukun,
hän kertoo.
Huimapäinen suihkumoottoriprojekti sai alkunsa syksyllä
2004. Leikkimielisenä ideana Parviaiselle tuli
mieleen, että olisiko mahdollista lentää liitopuvulla
Helsingistä Tallinnaan.
Aluksi Visa pohti vetyperoksidirakettien
käyttämistä, mutta
hylkäsi ne heikon polttoainetalouden
takia.
Kesällä 2005
hän vaihtoi työntövoimajärjestelmän
suihkumoottoreihin.
Liitopukupiireille Visan projekti
ei tullut täytenä yllätyksenä,
sillä Birdmanin toinen
voimahahmo Jari Kuosma oli
jo kuusi vuotta sitten sanonut,
että joskus joku moottoroi liitopuvun.
Avaintekijä homman onnistumisessa
olivat myös - niin kuin Visa heitä nimittää
- kuuluisat Holmin veljekset, jotka olivat heti
valmiita lennättämään Visan kuumailmapallolla
parin kilometrin korkeuteen.
Ilmailuviranomaiset ovat tietoisia Parviaisen
hankkeesta. Lentoja ei kuitenkaan ole lähdetty
kieltämään, sillä ne eivät Ilmailuliiton selvityksen
mukaan riko mitään ilmailumääräyksiä, ja
lennot suoritetaan valvomattomassa ilmatilassa,
jossa pätevät niin sanotut näkölentosäännöt
eikä transponderia tarvita. Parviaisen lennot
eivät myöskään vaaranna muuta ilmailuliikennettä,
eikä pelkoa toiminnan yleistymisestä
ole.
Visa kertoo, että liitopuvun ja suihkumoottoreiden yhdistelmällä pääsee lähimmäksi tunnetta oikeasta lentämisestä. Mitään kaupallisia sovelluksia hän ei kehittämälleen teknologialle näe.