Vuoden opettajat haluavat enemmän pienryhmiä
 |
 |
| Opiskelijat pitävät Juha Linnekoskesta ja Ilkka Penttisestä. |
|
Mitä arvelet, miksi sait tällaisen
kunnianosoituksen?
Juha Linnekoski, TKY:n valitsema vuoden opettaja 2008, biotekniikan ja kemian tekniikan laitos: Työni on sellaista, että olen paljon tekemisissä opiskelijoiden kanssa, hoidan esimerkiksi paljon tutor-toimintaa. Olen siis tuttu tyyppi opiskelijoille.
Ilkka Penttinen, materiaalitekniikan opiskelijoiden valitsema vuoden opettaja 2008: Sitä pitäisi kysyä valitsijoilta. Oppimistilanteessa yritän kaikkeni saadakseni sen lampun syttymään opiskelijoiden päässä.
Miten lamppu sytytetään opiskelijan päässä?
JL: Sen kun tietäisi! Kyllä se siitä lähtee, että on oma itsensä ja on aidosti kiinnostunut siitä hommasta. Sitä saa aivan erilaisen kontaktin opiskelijoihin, kun he huomaavat, että olet tosissasi, tällä on sinulle jotain merkitystä etkä ole tullut vain pitämään luentoa.
IP: Sen jälkeen kun oppilaat saa vireeseen, ei tarvitse käyttää mitään huippumenetelmiä.
Oletko joskus huono opettaja?
JL: Totta kai.
IP: Liian usein.
Mitä tarkoittaa, kun on huono opettaja?
JL: Esimerkiksi sitä, että lähtee liikkeelle samalla materiaalilla kuin aikaisempina vuosina tekemättä ensin taustakartoitusta. Vuosikurssien välillä on yllättävän paljon tiedollisia ja taidollisia eroja. Jos olisi vähän enemmän aikaa, voisi valmistella uutta materiaalia tai vaikka uuden opetustavan. Mutta se vaatisi aikaa ja resursseja, esimerkiksi kurssiassistentin. Nyt on melkein menty siihen, että ainoa, mihin on varaa, on massaluento. Jos on iso ryhmä ja haluaisit heille laboratorioharjoituksen tai mikroluokkaharjoituksen, niin se vaatisi parikin opettajaa. Se ei ole mahdollista. Tai sitten ei ole aikaa tehdä uusia esimerkkejä, koska ne vaativat aika paljon aikaa. Niiden pitää olla hyvin valmisteltuja, koska meillä on erittäin fiksuja ja valveutuneita opiskelijoita. Niille ei voi heittää ihan mitä tahansa.
IP: Se on kyllä tämän työn paras puoli. TKK:lla on riemastuttavan lahjakkaita opiskelijoita.
Mitä opettaja oppii opettaessaan?
JL: Ainakin itsestään oppii todella paljon. Kyllä asiastakin voi oppia uutta, jos opiskelijalta tulee jokin hyvä kysymys, minkä ansiosta näkee asian ihan uudella tavalla.
IP: Meillä on ollut muutama huippukaveri. Yksi esimerkiksi ilmoitti ensimmäisellä luennolla, että "en usko sinua". Hän heitti koko kurssin ajan erittäin haastavia kysymyksiä ja sen ansiosta muutkin uskalsivat vähitellen ruveta kysymään. Se on niin olennaista, että haluaisin melkein palkata jonkun luennolle esittämään kysymyksiä.
Mitä neuvoja antaisit aikapulan kanssa painiskelevalle opiskelijalle?
IP: Olen sanonut fukseille, että suurin muutos on se, että tämä ei ole lukio potenssiin jotakin vaan yliopisto. Lukiossahan ei ole mitään, mitä opettaja ei opeta. Täällä taas professori, tai kuka sitten luentoa vetää, opettaa tietyn asian, ja loput täytyy hankkia itse. Eli täällä pitää olla paljon aktiivisempi. Jos luento käytetään siihen, että tullaan lukemaan lehteä tai kutomaan villasukkaa tai mitä nyt tehdäänkään, niin se on hukkaan heitettyä aikaa heiltä. Tämän takia olen ollut aika inhottava ja karjunut opiskelijoille ihan suoraan, että täällä opiskellaan eikä keskustella viikonlopun vietosta. Peräänkuuluttaisin opiskelijoilta omaa vastuuta vähän enemmän.
JL: Olen yrittänyt sanoa opiskelijoille, että he tekisivät joka viikko, ehkä joka päiväkin, jotakin oppimisen eteen. Jos ei heti lähdetä liikkeelle tekemisessä, opiskelu painottuu tenttiin lukemiseen tenttiviikolla. Silloin on liian myöhäistä oppia mitään. Monet valittavat, että heillä on viisi tenttiä tenttikaudella, mutta jos on tehnyt kahdeksan viikkoa töitä ennen sitä, niin se on vain kertausta. Se on ongelma vain, jos ei ole tehnyt mitään sen kahdeksan viikon aikana.
IP: Kirsti Lonka on esittänyt osuvan termin bulimiaopiskelu. Eli ahmitaan tenttiä edeltävänä iltana hullun lailla ja oksennetaan se seuraavana aamuna paperille. Ja unohdetaan kaikki.
JL: Kyllä meidän koulutusohjelmissakin on ongelmia. Jos ensimmäinen vuosi on pelkkiä massaluentoja, niin opiskelijat opetetaan siihen, että pahimmassa tapauksessa ei tarvitse tehdä muuta kuin istua luennolla ja pääsee tentistä läpi. Varsinkin ensimmäisen vuoden opetuksen pitäisi olla aktivoivaa, mutta ikävä kyllä olemme menossa juuri päinvastaiseen suuntaan. Tällä hetkellä suunnitellaan meidän tiedekunnan kandiohjelmien koulutusohjelmien yhdistämistä. Jos meille tulee melkein 250 opiskelijan vuosikurssi, niin ei siinä voi oikein muuta tehdä kuin varata isoin sali ja pitää massaluento.
IP: Niin isoa salia ei meillä ole.
Hannele Okkonen
