Teekkarikulttuuri säilyy Aalto-yliopistosta huolimatta, uskovat asiasta keskustelleet TKY:n edustajiston ja teekkarijaoston jäsenet. He järjestivät helmikuun puolivälissä itselleen työpajan, jonka tarkoituksena oli pohtia teekkarikulttuurin tulevaisuutta.
Keskusteluihin osallistuneen TKY:n edustajiston ensimmäisen varapuheenjohtajan Janne Peltolan mukaan teekkarikulttuuri on niin pitkäikäinen ilmiö, ettei se ole katoamassa.
"Teekkarikulttuuri on kehittynyt 150 vuoden aikana. Se elää killoissa, yhdistyksissä, ylioppilaskunnassa ja teekkarikylän asukkaissa. Yksi keskusteluidemme johtopäätöksistä oli, ettei teekkarikulttuuri häviä, koska sen ylläpito on hajautunut niin monelle eri taholle", Peltola sanoo.
Peltola itse käsittää teekkarikulttuurin "yhteishengeksi ja tekemisen meiningiksi".
"Esimerkiksi Otaniemen teekkarikylä on tärkeä kulttuurin kannalta. Jos kylässä lähtee iltakävelylle, voi törmätä vaikkapa hanuribändiin tai isoon, vihreään traktoriin. Se on juuri sitä teekkarimeininkiä: tehdään asioita. Kaikki tapahtuu oma-aloitteisesti", hän kuvailee.
Vaikka teekkarikulttuuri säilyisi ennallaan Aalto-yliopistosta huolimatta, ylioppilaskuntien yhdistymisellä on käytännön vaikutuksia. Esimerkiksi jos jonain päivänä joukko nykyisen kauppakorkeakoulun opiskelijoita haluaa tulla vaikkapa saunomaan Otaniemeen, heillä pitää olla siihen oikeus. Hehän ovat samalla tavalla Aalto-yliopiston opiskelijoita kuin teekkaritkin.
"Olemme keskenämme aika erilaisia yhteistyökumppaneita. TKY:llä on jonkin verran kiinteistöomistusta, joka on annettu yhdistysten käyttöön. Myös kyltereillä on kiinteistöjä, mutta taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnalla ei niitä juurikaan ole. Meidän pitää miettiä, minkälaisia haasteita tällaisesta tilanteesta seuraa."
Peltolan mukaan keskusteluissa vahvistui toive teekkarikulttuuria vaalivan työryhmän perustamisesta Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaan.
"Jos työryhmää ei saisi ylioppilaskuntaan, sellaisen voisi perustaa sen ulkopuolelle", hän linjaa.
Tuomas Kokko
